Kuva: Juho Toivari, Harmaahaikara Rajalansaaren/Hevossalmen rantakivillä

KUKKIAN LUONTO

Monimuotoinen Kukkia, Pirkanmaan helmi

Kukkiajärvi eli tuttavallisesti Kukkia on Kokemäenjoen vesistön Hauhon reittiin kuuluva järvi Kaakkois-Pirkanmaalla, Kanta-Hämeen rajalla, valtaosin Pälkäneen ja osin Hämeenlinnan alueella.

Kukkiajärvi on valtakunnallisesti arvokas vesiluontokohde ja Pohjois-Euroopan vesikasvistoltaan edustavimpia järviä

Kukkiajärvi on kirkasvetinen ja suhteellisen karu. Jylhät kalliorannat, lohkarikot ja kalliopaljastumat ovat järvelle luonteenomaisia.

Vesikasvistoon kuuluu harvinaisuuksia kuten ormio Suomen ainoalla esiintymispaikallaan. Kukkian harvinaisuuksia ovat myös raani ja selkälokki. 
Kukkia kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan.

Kukkian kaakkoiskulmalta pääsee Kuohijoen kautta Kuohijärvelle. Kukkia laskee lounaassa lähes samassa tasossa olevien Vuollekeskisen ja Vihajärven kautta Vähä-Roineeseen.

Kukkiassa on useita salmia, selkiä, lahtia, niemiä sekä saaria ja luotoja. Suurin saari on Evinsalo. Toiseksi suurimmasta saaresta, Iso-Vekunasta, kaakkoisrantaa sekä itäpuolen saaria ja luotoja kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Osa saaresta kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Iso-Vekunalta löytyy harvinaisia orkideoita.

Suurin avoin vesialue on noin kahden kilometrin mittainen Lehtisaarenselkä kaakossa. Kauneudestaan ja puhtaasta vedestään tunnettu Kukkia on suosittua mökkeily- ja virkistyskalastusaluetta. Järveltä löytyy sileitä kallioita, karuja karikkoja, hiekkapohjaa ja reheviä rantoja. Kasvillisuus vaihtelee karuista männiköistä ja kuusimetsistä lehtomaisiin alueisiin. Myös siirtolohkareet jääkauden ajalta ovat olennaisia maisemassa (katso Kukkiajärven synty).

Tervaleppä on luonteenomaisin puulaji Kukkian rannoilla, korpipaatsama yleinen pensas tai pieni puu.

Virkistyskäyttö

Kauneudestaan ja puhtaasta vedestään tunnettu Kukkia on suosittua mökkeily- ja virkistyskalastusaluetta.

Järveltä löytyy sileitä kallioita, karuja karikkoja, hiekkapohjaa ja reheviä rantoja. Kasvillisuus vaihtelee karuista männiköistä ja kuusimetsistä lehtomaisiin alueisiin.
Myös siirtolohkareet jääkauden ajalta ovat olennaisia maisemassa. 

Kukkia on ollut ja on yhä kesänviettäjien suosiossa. Runoilija Eino Leino, pääministeri J. W. Rangell, kansanedustaja Sulo Wuolijoki sekä Wärtsilän entinen konsernijohtaja Pekka Laine ovat esimerkkejä Kukkian tunnetuista kesäasukkaista.

Kukkia tarjoaa virkistyskalastelijoille hyviä kalansaaliita ja järvi onkin tunnettu suurista ahvenistaan ja hyvästä rapukannastaan. Myös muikkua saadaan runsaasti ja ajoittain sitä voi ostaa myös paikallisista kaupoista.

Liikunnalliseen virkistyskäyttöön Kukkialla on monia mahdollisuuksia. Kesällä veneily, melonta ja uinti ovat omiaan kauniissa maisemissa. Talvisin retkiluistelu tai potkukelkkailu jäällä on upea elämys ja hiihtoladut antavat hyvä puitteet kuntoiluun.

Vesiensuojelu

Mitä minä voin tehdä Kukkian, yhteisen aarteemme, suojelemiseksi?
Tutustu ranta-asukkaan käsikirjaan!