Kuva: Nina Hannonen

Kukkia on järven nimenä vanha ja nimi tulee saamenkielisesta sanasta kuhke, joka tarkoittaa pitkää.
Lisää Suomen järvien nimistä kerrotaan YLE:n Aristoteleen kantapää -ohjelmassa 19.6.2024 https://areena.yle.fi/podcastit/1-70714594.

Kuin pieni Saimaa

Kukkiasta sanotaan,
että se on kuin pieni Saimaa.

Pienuus on etumme, koska kaikki on lähellä:
luonto, maisemat, retkipaikat, kylät,
ihmiset, palvelut, aktiviteetit ja tapahtumat.

Paikkamme Suomen kartalla on upea:
keskellä Tampereen, Hämeenlinnan,
Lahden ja Päijänteen seutuja.

Järvien pikkujättiläinen

Kukkiajärvi on 88. suurin järvi Suomessa,
pinta-alaltaan 43,9 km².

Mutkittelevarantaisena ja pitkälahtisena Kukkia muistuttaa ”säteilevää tähteä” 14,7 km pitkänä ja 11,9 km leveänä. Järven keskisyvyys on 5,2 m ja
sen mitattu suurin syvyys on 35,62 m, Leppänässä.

Kukkian rantaviivaa on kaikkiaan 284 km,
josta saarien rantaviivaa on 112 km.
Saaria ja luotoja on yhteensä 527.

Kukkian kierros, järveä ympäröivä ja
Kukkian kyliä yhdistävä maantiereitti,
on pituudeltaan 55 km.

Luonto

Kukkia on maisemiltaan kaunis.
Järvi on kukkiva, puhdas, kirkasvetinen ja kalaisa.

Ainutlaatuinen
järvi

Pienempänäkin järvenä Kukkia on vaihtelevana ja omilla piirteillään kokonaisuus, joka ei häviä yhtään, vaan päinvastoin pärjää hyvinkin vertaillen muille Suomen järvialtaille.

Sekä Kukkiaa järvenä että sitä ympäröivää Luopioisten luontoa on eriomaisen hyvin tutkittu ja selvitetty vesi- ja maakasvien, sammalien, eläinten, lintujen, kalojen, perhosten ja muiden hyönteisryhmien osalta, monien tutkijoiden toimesta.

Luontoarvoiltaan Kukkia ympäristöineen on harvinaisen monipuolisesti vertailtuna arvokas ja suojelun arvoinen
luontoparatiisi.

Kukkian kylät

Kukkian kylien verkko tarjoaa asumiseen ja
vapaa-ajan viettoon erinomaiset puitteet.

Saaristosokkelo,
jääkauden timantti

Kukkia on todellinen saaristosokkelo lukuisine silokallioineen ja itsenäisine jättiläissiirtokivineen.

Saaret ovat yleisesti kivikkorantaisia ja niissä esiintyy monia karikkojatkumoja suunnassa luoteinen – kaakko.

Lukuisia vedenpinnan alaisia kareja on järvellä merkitsemättä, keskellä selkeäntuntuisia vesireittejä. Siitäpä Kukkian viisaus, todella: ”veneile Kukkialla karit kokemuksesta tuntien”.

Järvimaisema on sisältäpäin saaristoa tarkasteltuna vielä erämaatuntuinen, paljolti pienten saarten ja luotojen määrän johdosta.

Retkelle

Sokkeloinen Kukkia on
retkeilyparatiisi niin maalla kuin järvellä.

Kukkia osa Euroopan
Natura-verkostoa

Kukkian monipuolinen erityislaatuisuus on huomattu Euroopan Unionin tasolla: järvi on Natura 2000 -ohjelmassa suojeltu nimenomaan vesistösuojelullisesti (suojelutunniste FI0328004) lähes koko vesialtaansa osalta, pois luettuna Rautajärvi ja Leppänä.

Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista on Natura 2000 -verkosto.

Tästä eteenpäin on muodostunut tarvetta erilaisiin suojelutoimiin, kuten Suvi-vesiensuojeluhanke ja Kukkian Suojeluyhdistyksen toimet.

Kukkialta

Kukkia on täynnä
elämää, tarinoita ja tunnelmia.

Vesikasvistoltaan
Pohjois-Euroopan
edustavimpia järviä

Kukkialla esiintyy ormio (Pilularia globulifera, Linne’), melko mitättömän näköinen vesisaniainen.

Tärkeänä ainutkertaisen harvinaisen kasvin esiintymisessä on Kukkia Suomen ainoana kasvupaikana, joka on samalla maailmassa pohjoisin ja vielä nykyisin elinvoimainen esiintymä. Muut Euroopan esiintymät ovat taantuneet merkittävästi veden laadun heikkenemiseen.

Ormio tarvitsee valohakuisena vesikasvina kirkkaan vedenlaadun menestyäkseen.