Kuva: Alpo Roikola

Sääksi

Sääksi

Sääksi eli kalasääski(Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Kansankielisiä sääksen nimiä ovat olleet mm. kalahaukka, kalakotka ja lintuhaukka.

Siivet ovat hyvin pitkät ja kapeat. Sen pituus on 52–60 cm ja siipien kärkiväli 152–167 cm

Kuva: Alpo Roikola, sääksi Holjanlahdella

Ravinto

Sääksi syö mitä tahansa saatavilla olevia kaloja.

Sääksi saalistaa lekuttelemalla 10–30 metrin korkeudella ilmassa, josta syöksyy kalan kimppuun. Se pystyy sulkemaan sierainaukot sukeltaessaan. 

Yleisimpiä saalislajeja ovat monet särkikalat, joista lahna on monin paikoin erityisesti keväällä kutuaikana yleisin. Myös ahvenet ja pienet hauetovat yleisiä saaliskaloja.

Pesintä

Sääksi tekee pesänsä paikkaan, josta on hyvä näkyvyys, tyypillisesti ison männyn latvaan, korkealle kalliolle tai suon laitaan. Näkyvyyttäkin ehkä tärkeämpi tekijä pesäpaikan valinnassa on esteetön lentomahdollisuus itse pesälle.

Saman pesän ollessa käytössä vuodesta toiseen se kasvaa ajan kuluessa. Pesärakennelman koko saattaa nousta yli metriin ja paino useisiin satoihin kiloihin.

Sääkset solmivat elinikäisen parisuhteen. Etelä-Suomessa ne munivat vapun aikoihin 2–3 kananmunan kokoista, kanelinruskeaa munaa.

Sääksen pesän kohennusta Kertunkarilla.
Kuva: Juho Toivari

Kesällä 2023 tapahtui sekin ilmiö Kukkialla, että sääksi pesi ensi kerran harmaalokilta vapaaksi jääneellä kivilohkareella Isosaaren tuntumassa, kts. kuva.