Rajalansaari
Rajalansaareen
Vähäsalmentien P-alue
Vähäsalmentie 6, 36760 Luopioinen
polku ranraan, vetolossilla Vähäsalmen yli, polku savusauna-alueelle
Kesäkehräntien P-alue
Kesäkehräntie 2, 36760 Luopioinen
polku rantaan, jossa soutuvene sauna-alueen varaajien käytössä
Savusaunan varaaminen omaa käyttöön Luopioisten kuntainfosta
Rajalansaaren yleisösauna
Keskiviikkoisin kesä-elokuu klo 18 – 21
Ota omat eväät, uikkarit ja saunavarusteet mukaan. Ja tietenkin myös kaverit !
Saunamaksu 5 e.
Metsälehmus (Tilia cordata)
Rajalansaaressa on kaksi luonnosuojelualuetta, suojelun merkittävä peruste on metsälehmus.
Metsälehmus on Rajalansaaren luontopolun koristus, jonka pitsimäinen oksisto lamoaa kevyesti ja kaarevasti. Lehti on sydämen muotoinen ja siihen viittaa puun tieteellisen nimen latinan sana cordata.
Niinipuu on yksi kansan käyttämistä metsälehmuksen nimistä. Puun nilakerros hajoaa pitkittäissälein ja siitä punottiin sitkeitä köysiä. Metsälehmusta kerättiin tähän tarkoitukseen, josta kertoo nimitys veropuu.
Tuomo Kuitunen Rajalansaaressa
Tuomo Kuitusen kuvaus Rajalansaaresta vuodelta 2014:
https://luopioistenkasvisto.fi/blogi/?p=3507
Savusauna-alue
Rajalansaaren helmiä on savusauna-alue, jossa on kesäkeskiviikkoisin yleisösauna ja jota voi varata myös omaan käyttöön. Yleisösaunailtoina kävijät tuo saareen Rajalanniemestä jo legendaariseksi muodostunut soutuvenetaksi.
Saunatonttujen piilopaikka
Metsikön siimeksessä, suuren kuusen ja siirtokivien kätköissä, on saunatonttujen piilopaikka tai mahdollisesti kotipesä.
Historiaa
Rajalansaari on toiminut retkeilijöiden ja leiriläisten suosimana kohteena jo useat vuosikymmenet.
Kunnan ja seurakunnan lastenleirejä on järjestetty saaressa jo ainakin 1950-luvulta lähtien, kenties aiemminkin. Saaren kaksi luonnonniittyä toimivat telttakenttinä, joista toinen on jo metsittynyt. Yli sata vuotta sitten niityillä laidunsi Rajalan talon eläimet ja laitumeksi saari sopikin hyvin luonnonesteidensä vuoksi.
Saari oli vanhoissa kartoissa nimetty joko Hepo- tai Hevossaareksi, mutta luopioislaiseen tapaan Kukkian saaria kutsuttiin usein omistajansa mukaan ja nimeksi vakiintui Rajalansaari.
Saari siirtyi kunnan omistukseen Rajalan tilan oston myötä vuonna 1870. Tilakauppa oli Suomen historiassa vasta toinen kunnan ostama maatila. Kunnanisien rohkeudesta kertoo se, että Luopioisten kunta oli silloin vasta