Rajalansaari
Rajalansaaren vetolossi
Kukkian Rajalansaari sijaitsee Luopioisten kirkonkylän Rajalanniemen edustalla. Kävelymatkaa saareen Luopioisten keskustasta on noin 2 km, veneellä noin 1 km.
P-alueet
Vähäsalmentien P-alue
Vähäsalmentie 6, 36760 Luopioinen
polku rantaan (Vähäsalmenrannan polku) ,
vetolossilla Vähäsalmen yli,
polku savusauna-alueelle ja/tai luontopolulle
Kesäkehräntien P-alue
Kesäkehräntie 2, 36760 Luopioinen
polku rantaan, jossa soutuvene sauna-alueen varaajien käytössä, polkuyhteys myös vetolossille
Rajalansaaren vetolossi on Luopioisten Atleetit ry:n toteuttama yleishyödyllinen investointihanke. Vetolossi sijaitsee Rajalanniemen ja Rajalansaaren välisessä kapeassa Vähäsalmessa ja se mahdollistaa kulun Rajalansaareen jalkaisin.
Lossi otetaan käyttöön keväällä 2026.
Lossi on omatoiminen ja sen käyttö tapahtuu omalla vastuulla. Lossin kantavuus on 4 henkilöä tai 320 kg.
Hanketta ovat tukeneet Luopioisten Säästöpankkisäätiö, Pirkan Helmi ry ja Euroopan Maaseuturahasto.
Vähäsalmenrannan polku
Vetolossin P-alueelta (Vähäsalmentie 6) johtaa polku lossin lähtöasemalle.
Polku kulkee peikkometsässä kauniin saniaislehdon läpi.
Polun varrella, lähellä vetolossin lähtöpaikkaa on seudun kulttuuriperinteeseen liittyvä nähtävyys, pitkävene Aallotar venevajassaan.
Lossilla saunaan ja polulle
Uusi vetolossi on turvallinen ja helppokäyttöinen yhteys Rajalansaareen. Se kulkee Rajalanniemen ja Rajalansaaren välisen Vähäsalmen poikki.
Se on ilmainen ja täysin omatoiminen. Se toimii vaijeriköydestä vetämällä.
Lossia käytetään omalla vastuulla. Vetolossin kantavuus on 4 henkilöä tai 320 kg. Matkustajista yksi vetää vaijeriköydestä ja muut matkustajat (1-3 henkilöä) istuvat lossin penkillä.
Käytössä on huomioitava myös mahdollisesti ohikulkevat veneet.
Jos vene on lähellä, anna sen mennä ohi ennenkuin lähdet liikkeelle.
Seikkailu alkaa vetolossilla
Matka vetolossilla on rauhallinen hetki järven selällä, jossa maisemat avautuvat ja retken tunnelma alkaa jo ennen saareen saapumista.
Perinteinen käsikäyttöinen vetolossi tuo mieleen vanhat kyläyhteydet ja suomalaisen vesistöperinteen, mutta samalla se on ekologinen ja maisemaa kunnioittava ratkaisu.
Vetolossi vie luontoon
Lossi ei ole vain kulkuväline – se on osa retkikokemusta.
Vetolossi toimii porttina Rajalansaaren luontopolulle,
joka johdattaa kulkijan saaren monimuotoiseen luontoon, ja saaren savusauna-alue tarjoaa perinteisen suomalaisen rentoutumishetken.
Yhdessä nämä muodostavat kokonaisuuden, joka houkuttelee matkailijoita ja vahvistaa seudun vetovoimaa.
Rajalansaaren savusauna
Rajalansaaren helmiä on savusauna-alue, jossa on kesäkeskiviikkoisin yleisösauna.
Muina aikoina, saunan voi varata myös omaan käyttöön.
Sauna-alueella on myös majoitusmökki, jossa on vuoteet noin 10 henkilölle ja takka sekä nestekaasulla toimiva hella ja jääkaappi.
Sauna-alueella on myös grillikatos ja käymälä.
Omatoimista saunan lämmitystä varten saunalla on seikkaperäiset saunan lämmitysohjeet.
Savusaunan varaaminen omaa käyttöön suoritetaan Luopioisten kuntainfosta
Rajalansaaren savusaunalla on kesäkeskiviikkoisin yleisösauna.
Keskiviikkoisin kesä-elokuu klo 18 – 21
Ota omat eväät, uikkarit ja saunavarusteet mukaan.
Ja tietenkin myös kaverit !
Saunamaksu 5 – 10 e, käteisellä paikan päällä.
Yleisösaunalla viihdytään ja vietetään kiireetöntä aikaa saunomalla, uimalla, paistamalla makkaraa nuotiolla ja nauttien nokipannukahveista.
Saunatontut huolehtivat yleisösaunasta
Rajalansaaren saunatontut lämmittävät saunan kesäkeskiviikkoisin.
Lämmittämien aloitetaan noin klo 12, jolloin tulet sytytetään kiukaan alle. Lämmitystä kestää noin 4 tuntia.
Sauna jätetaan siintymän klo 16 niin, että vähän ennen klo 18 kiukaalle heitetään häkälöylyt, pyyhitään lauteet ja selkänojat. Tämän jälkeen sauna on valmis vastaanottamaan illan saunojat.
Rajalansaaren luontopolku
Metsälehmus (Tilia cordata)
Rajalansaaressa on kaksi luonnosuojelualuetta, suojelun merkittävä peruste on metsälehmus.
Metsälehmus on Rajalansaaren koristus, jonka pitsimäinen oksisto lamoaa kevyesti ja kaarevasti. Lehti on sydämen muotoinen ja siihen viittaa puun tieteellisen nimen latinan sana cordata.
Niinipuu on yksi kansan käyttämistä metsälehmuksen nimistä. Puun nilakerros hajoaa pitkittäissälein ja siitä punottiin sitkeitä köysiä.
Rantamaisemia
Rajalansaaren luontopolku seuraa saaren rantoja välillä ihan vesirajassa ja välillä mäkien ja jyrkänteiden päällä.
Siirtolohkareet
Siirtolohkareet ovat tyypillisiä Kukkian luonnossa ja niin myös Rajalansaaressa. Ne ovat muisto jääkaudesta.
Yksi luontopolun varrella oleva siirtolohkare on nimetty Hiidenkiveksi sen ison koon ja näyttävän muodon takia.
Hiidenkivi tuo helposti mieleen Asterix-tarinoiden Obelixin. Obelix on ammatiltaan hiidenkivien toimitusmies ja hänellä on kylän laidalla oma avolouhos. Tällaisen voi helposti kuvitella olevan myös Rajalansaaren rantalouhikoissa.
Atleettien kivipallo
Luopioisten Atleetit harrastaa kuntojumppaan liittyen salijalkapalloa. Sitä lienee harrastettu jo entisinä aikoina,
koska saaresta löytyy siirtolohkareen valjastamana kivettynyt pallo.
Mäyrien valtakunta
Rajalansaari kätkee sisäänsä mäyrien valtatakunnan,
joka näkyy polkuina ja pesän suuaukkoina. Saaren kivinen ja kallioinen lehtoluonto onkin mäyrälle ihanteellinen.
Onnekas retkeilijä saattaa törmätä alkukesällä polulla taapertaviin mäyränpoikasiin.
Mäyrästä onkin tullut Rajalansaaren nimikkoeläin.
Katso Petri Valtasen ottamaa riistakamerakuvaa mäyrän pesältä Rajalansaaressa.
Naurishaudat
Rajalansaaressa, ihan savusauna-alueen lähellä, on merkkejä naurishaudoista.
Naurishauta oli entisajan Suomessa kuopassa kypsennettyjen nauriiden haudutuspaikka. Hautanauriita varten kaivetun kuopan reunalla poltettiin nuotiota nyrkinkokoisten kivien kuumentamiseksi. Maasta nostettujen nauriiden naatit listittiin ja niitä ladottiin kerros kuoppaan. Nauriiden päälle nosteltiin kuumia kiviä ja niiden päälle uusi kerros nauriita. Kuopan täytyttyä se tavallisesti peitettiin nauriiden naateilla ja päälle saatettiin kaataa vielä kuumaa vettä.
Nauriita haudutettiin vähintään puoli vuorokautta, mutta yleisemmin yli kaksi vuorokautta. Nauriit kypsyivät naurishaudassa hyvin säilyviksi, jolloin nauriita saatettiin säilyttää talven yli naurishaudassa ja hakea sieltä vähitellen tarpeen mukaan.
Perunan käytön yleistyminen syrjäytti hautanauriit.
Saunatonttujen piilopaikka
Metsikön siimeksessä, suuren kuusen ja siirtokivien kätköissä, on saunatonttujen piilopaikka tai mahdollisesti kotipesä.
Geokätkeily on yksi tapa tutustua Rajalansaaren luontoon, saunatontut eivät siitä varmaan pahastu.
Tuomo Kuitunen Rajalansaaressa
Tuomo Kuitusen kuvaus Rajalansaaresta vuodelta 2014:
https://luopioistenkasvisto.fi/blogi/?p=3507
Vanha leiripaikka
Rajalansaari on toiminut retkeilijöiden ja leiriläisten suosimana kohteena jo useat vuosikymmenet.
Kunnan ja seurakunnan lastenleirejä on järjestetty saaressa jo ainakin 1950-luvulta lähtien, kenties aiemminkin.
Savusauna-alueen luonnonniitty toimii telttakenttänä. Yli sata vuotta sitten niityillä laidunsi Rajalan talon eläimet ja laitumeksi saari sopikin hyvin luonnonesteidensä vuoksi. Saari onkin vanhoissa kartoissa nimetty joko Hepo- tai Hevossaareksi.
Saari siirtyi kunnan omistukseen Rajalan tilan oston myötä vuonna 1870. Tilakauppa oli Suomen historiassa vasta toinen kunnan ostama maatila.
