Vihavuoden saha

Heikki ja Väinö Maula ostivat 1918 puolet Vihavuodessa sijaitsevasta Perttulan rälssisäteritilasta ja niin vuonna 1923 Vihavuoteen valmistui Maulan veljesten saha. Sahalla oli jo silloin kansainvälisiä yhteyksiä; puutavara kulkeutui aina Englantiin asti. Maulan saha toimi työnantajana aina 1930-luvun taitteeseen suureen lamaan asti, jolloin se ajautui konkurssiin. Saha myytiin huutokaupassa turkulaiselle Vienti Export Ltd:n omistajalle kauppaneuvos Toivoselle. Kerrotaan, että Toivosen huutokauppaan ajoissa kyydinnyt Lauri Koskinen sai kiitolliselta Toivoselta sahalta tarvitsemansa polttopuut loppuiäkseen.

1930-luvulla elettiin sahan suuruuden aikaa. Parhaimmillaan se työllisti yli 200 henkeä.

Sahan omistaja vaihtui 1973 ja omistajaksi tuli Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Tuolloin sahatavaraa kulki mm Länsi-Saksaan, Englantiin ja Lähi-Itään. Kauppa ei kuitenkaan kannattanut ja Vihavuoden saha sai purkutuomion 60-vuoden iässä vuonna 1985.

Piippu Terassikahvila

PIIPPU Terassikahvila kosken rannalla on aiemmin Vihavuoden Koskikahvila nimellä tunnettu upea anniskelukahvilaravintola entisen sahan voimalaitosrakennuksessa ja huoltohallissa.

Mahtava miljöö, kahden järven ja kahden kosken välissä kylässä joka jakaantuu kahteen maakuntaan; Pirkanmaahan ja Kanta-Hämeeseen.

Piipulla järjestetään ohjelmaa ja tapahtumia koko kesän.

Vanhan sahan alueella on paljon nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille ja huumaava kosken pauhu viehättää aitoudellaan.

Myllymuseo

Vihavuoden koski on esiintynyt jo vuoden 1433 asiakirjoissa myllykoskena, mutta kerrotaan, että paikalla olisi ollut myllynsijoja jo pakanuuden ajoilta lähtien. Vihavuodessa Rekolan mylly säilyi Rekolan suvun hallussa vuodesta 1638 aina vuoteen 1938 saakka, neljäntoista sukupolven ajan.

Myllyt toimivat 1950-luvulle asti, kunnes kotitarvemyllyt johtivat jauhatuksen vähenemiseen. Rekolan mylly lopetti toimintansa 1958 ja viimeisenä myllärinä työskenteli Eetu Jokinen. Tämän myllyn sai haltuunsa Hauho Seura 1961 ja jonkin aikaa hoitamattomana ollut myllyalue kunnostettiin. Alueeseen kuuluvat myllyn lisäksi1600-luvulla rakennettu myllypirtti, asuinrakennus 1800-luvulta, aitta vuodelta 1849 ja sauna.

Veneilijöille

Vihavuosi sijaitsee Kukkian vesistön ja Roineen yhtymäkohdassa. Tämän takia Vihavuodesta on hyvät veneyhteydet Mallasvedelle (Valkeakoski) ja Vanajavedelle (Hämeenlinna) ja edelleen Pyhäjärvelle (Tampere).

Iso laituri (kylkikiinnitys) Roineen puolella, yöpymismahdollisuus.

Veneenlaskupaikat ovat sekä Vihajärvelle / Kukkialle että Roineelle.

Myös kevyempien veneiden tai vaikkapa kanoottien siirto järveltä toiselle onnistuu sitä varten rakennetulla käsivetoisella trailerilla tai erillisestä tilauksesta voidaan pienempien (n. 5-6m) veneiden siirto toteuttaa isommalla trailerilla.

Kukkosaaren virkistysalue

Kukkosaari sijaitsee Pälkäneen ja Hauhon rajalla, Karvialan kylässä Vihajärven rannalla. Luonnontilainen niemi sopii erinomaisesti retkeilyyn. Rantaviivaa on noin 400 metriä. Alueelle on tieyhteys.

Alueella on laavu tulisijoineen, puucee, puuvaja ja laituri.

Vähäniemi

Niemenkärjessä on nuotiokehä ja puucee.

Vähäniemen kallioilta ja siellä olevasta näkötornista avautuu kaunis järvimaisema ja josta voi etsiä Vihavuoden vanhan sahan piipun.

Vähäniemessä on luonnonsatama veneilijöille. Niemen kärjessä on kaksi poijupaikkaa sekä koukkupaikkoja, nuotiokehä ja kuivakäymälä. Niemen tyvessä on uimaranta.

Alueella on niemen kärjen paikoitusalueeseen yhdistävä ulkoilureitti. Paikoitusalueella on infotaulu, jossa on tarkempi kartta alueesta ja sen palveluista.

Läheltä niemenkärkeä menee veneilyreitti Vihavuoteen, joka on Hämeenlinnan reitin pohjoisin piste.