PUUTIKKALA

Virransilta

Kukkian vedet virtaavat Kukkianvirran kolmen virtapaikan ja suvantojen kautta Vuollekeskiseen ja siitä edelleen Virransillan alitse Vihajärveen. Veneilijän tie päättyy Vihavuoteen, sillä koski ei ole veneilykelpoinen.

Yli sadan vuoden ajan paikalliset ihmiset ovat kutsuneet virtaa Jurttiksi tai Jurttinvirraksi erään torpparin mukaan, joka rakensi virran suulle 1880-luvulla vieläkin näkyvän mökin.

Kukkian virta on keskeinen teema Kukkian suojelukysymyksissä, sillä sen läpi kulkeva vesien määrä vaikuttaa Kukkiajärven pinnakorkeuden vaihteluun.

Raholahti

Raholahdessa, Vuollekeskisen suojaisessa lahdenpoukamassa, on kylän uimaranta, uimalaituri, laavu, nuotiopaikka ja puucee.

Alueelle pääsee hyvin myös maitse: Puutikkalanraitti 212/ Päivättömänniementie.

Nuotiopaikalle on esteetön pääsy.

Alue sopii hyvin myös melojille taukopaikaksi.

VPK:n talo

Kyläyhdistys ylläpitää vanhaa perinteikästä taloa, jossa järjestetään tansseja, lettukahviloita ja muita tapahtumia.

Puutikkalan VPK ry. eli Vapaaehtoiset Puutikkala-Karviala kyläaktiivit toimii kylän yhteisten asioiden puolesta ja toivottaa kaikki kyläläiset ja kausiasukkaat lämpimästi tervetulleeksi mukaan toimintaan!.

Tiheään rakennettu hämäläiskylä

Puutikkalan halki kulkee raitti, jonka varrelle tiivis hämäläinen kylä kehittyi.

Jääkauden sulamavesien muodostamaa harjua Vihajärven, Kyläjärven ja Kukkian lomitse kulkivat Hämeen sydänkylien miehet matkoillaan syvälle erämaihin.

Raitin ja sen asuintonttien ikä lasketaan sadoissa vuosiassa. Monet talot ovat vieläkin isonjaon aikaisilla paikoillaan.

Tiheimmin rakennettua kylän osaa, Vähämäkeä, on verrattu Tampereen Pispalaan tai jopa Pariisin Montmartreen.

Kylän raitti

Kesällä sireenit ja juhannusruusut kukkivat tien varsilla ja matkalainen ihastuu vehreään ja tiiviiseen hämäläiseen raittikylän maisemaan, jota Kukkian, Kyläjärven ja Vihajärven siniset laineet rajaavat.

Puutikkalan raitti on vaellettu jo 500 vuotta, sillä se tunnetaan asiakirjoista jo vuodelta 1457 ja esiintyy vuoden 1539 maakirjassa.

Raitti syntyi jääkauden sulamisvesien muodostamalle Puutikkalan harjulle ensin erämiehen pyyntipolkuna, sitten ratsupolkuna, kärrytienä ja viimein maantienä.

Raitin varrelle rakennettiin vuosisatojen aikana tiivis hämäläiskylä. Kylää ovat muuttaneet isojako ja tuhoisa tulipalo vuodelta 1875, mutta niistä huolimatta raittikylän ilme on säilynyt.

Kylässä asuu vakituisesti alle sata ihmistä, mutta vapaa-ajan asukkaita kylään mahtuu monin verroin. Ihanat, hämäläiset jäyhät vakiasukkaat viihtyvät talvisin enemmän omissa oloissaan. Kesän tullen kylä vilkastuu auringon ja kesäpuutikkalaisten myötä ja tempaa myös vakiasukkaat mukaan kesänviettoon ja tapahtumiin

Tutustu kylään!

1 VPK:n talo v. 1906)
2 Puutikkalan palon muistomerkki
3 Aapramintien maisemat ja katajaniitty
4 Rekolan kivinavetta (v..1894)
5 Ukonkirkko/ -kivi
6 Kivitarha (kivistä rakennettu ”sikatarha”
7 Huulonmäki ja Jalmari Vesslinin nökki
8 Koivisto, talo ja miljöö
9 Saksalan lahti, talas ja Ahti-kirkkoveneet
10 Niiniliontien peltomaisemat
11 Nahkurintie ja entisen koulun mäki
12 Puutikkalan ”pispala”, Vähämäki
13 Joenniementie, Kukkianvirta/Jurtti, Kyläjärven kävelyreitti

Vesistöjen helmassa

Vesillä liikkujille ja ulkoilijoille Puutikkala tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia.

Idylli

Puutikkalan kylän miljöö ja idylli on innoittanut moni kirjoittajia, taiteilijoita ja kuvaajia.

Ukonkivi

Puutikkalasta löytyy iso siirtolohkare, Ukonkivi, jossa on luolan oloinen tila, kuvassa alkavan kevään väreissä. Museovirasto on luokitellut sen kivikautiseksi kultti- ja tarinapaikaksi.

Suuren kiven keskellä olevassa halkeamassa on perimätiedon mukana poltettu kuolleiden vaatteet ja ruumiinoljet. Toisen tarinan mukaan kiven päällä olisi julistettu jumalansanaa, minkä takia kiveä sanotaan myös Ukonkirkoksi tai Ukonsaarnakiveksi.

Kiven ja siihen liittyvän historian vertailukohtana on myös pidetty Inarijärven Ukonkivisaarta.

Kyläpuoti ja -kahvila

1901 valmistuneessa talossa on ollut monenmoista kauppatoimintaa jo 1960 lähtien ja pihapiiri on toiminut ihmisten kohtaamispaikkana pitkään.

Tulevasta puodista löytyy peruselintarvikkeita ja
kahvihetken voi viettää pihalla vaikka suurta Ukonkiveä ihmetellen.
Nykyään talossa toimii myös koulutettu hieroja.

Saksalanlahti

Saksalanlahti on kylän venevalkama.
Lahden poukamassa on myös kylän kirkkoveneiden talas.

Kirkkoveneet

Kyläläiset pitävät huolta kylän erikoisuuksista – Puutikkalan omista kirkkoveneistä.

Kirkastussunnuntaina halkoo vuonna 1988 valmistunut Ahti II Kukkian aaltoja.

Puutikkalan 1881 valmistunut 9-airoparinen Vellamo lahjoitettiin vuonna 1925 Seurasaaren ulkomuseoon.

Kirkkovene-talaassa lepää myös 1896 valmistunut ensimmäinen Ahti.

Isosaari

Isosaaressa on asuttu tuhansia vuosia, kivikaudelta lähtien.

Järveen heijastuva metsä on Puutikkalan maiseman tunnusomaisin näky.
Vesistöjen lisäksi vaikuttava elementti on Hauhon puolella sijaitseva korkeana kohoava Multivuori. Kylälle ovat ominaisia myös katajat ja kivet. Jääkauden jäljiltä löytyy jylhiä siirtolohkareita ja kivenmurikoita.

Isosaaressa on hyvin varustettu kesäkahvila vierasvenelaitureineen ja karavaanareiden leirintäalue.

Isosaaren kesäkahvila

Tervetuloa nauttimaan rennosta maalaistunnelmasta ja kahvilan monipuolisesta valikoimasta!

Osoite:
Saksalantie 144, Puutikkala, Pälkäne

Hieman historiaa
Puutikkalan raittisuunnistus

Puutikkalan raittinäkymä 1920–30-lukujen taitteesta. Kuvaaja
Jalmari Vesslin on kiivennyt kameroineen Rekolan riihen katolle.
Jalmari Vesslin (1897–1947) oli puutikkalalainen suutari ja itseoppinut
valokuvaaja. Hän tallensi kotiseutunsa näkymiä ja ihmisiä 30 vuoden ajan.

Kuuntele tositarina sikojen oikeuksista Puutikkalan raitilla, kertoja Seppo Unnaslahti.

Katso (selaa) alla oleva dokumentti Puutikkalan raitilta: raitin talosta, luonnosta ja Puutikkalan miljöistä.