Luova Kukkian kirkonkylä

”Taivaallista!” sanoi kirkkoherra savusaunan lauteilla.

Rajalansaaren saunan keskiviikkoillat ovat kuin
Luopioinen pienoiskoossa:
koskaan ei voi tietää, kenen kanssa päädyt juttusille ja
mihin toimiin keskustelu saattaa johtaa.

Olo on autuas ja rento,
laine liplattaa ja auringonlasku punottaa.

Saunojien ajatukset ovat sinisiä kuin Kukkian vesi.
Ideoita syntyy rantanuotiolla, kun ajatuksia vaihdetaan.
Ja koska ollaan Luopioisissa, ideoita myös toteutetaan.

Luopioisten kirkonkylä on Kukkiajärven helmi, Kukkia on sen luovuuden lähde. Luopioisten kirkonkylä on kuin saari Kukkiajärvessä, Rihanselän ja Haltianselän kainalossa.

Kirkonkylän maisema, kylän raitti, on valittu Hämeen Heimoliiton toimesta Pirkanmaan kauneimmaksi. Luopioisten kirkonkylän raitti kuuluu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.  

Luopioisten luovuus kumpuaa kyläyhteisön aktiivisuudesta, monipuolisesta osaamisesta, uusien asukkaiden mukanaan tuomista uusista tuulista sekä seudun kauneudesta ja asukkaiden kiintymisestä seutuun. 

1400-luvulla, nykyistä Luopioisten kylää halkoivat Haltianselän ja Rihanselän väliset matalat, vähävetiset salmet. Kukkian pinta oli silloin noin pari metriä nykyistä korkeammalla. Tällaista vähävetistä salmea, jota jouduttiin ylittää luopaamalla, kutsuttiin luopaksi. Nimi ”luopio” tarkoittanee paikkaa (vrt. aukio, kasvio) ,jossa on paljon näitä luopia. Sana Luopioinen viittaa sitten mahdollisesti paikan varhaisiin asukkaisiin

Mikkolanlahden ja Rihanselän välisen luovan rannalle, nykyisen Seuratalon tienoille oli rakennettu kaksi taloa, joita myöhemmin alettiin kutsua Isopereeksi ja Mattilaksi. Talojen ympärille rakentui renkien, sotilaiden ja käsityöläisten asumuksia ja näin luovan rannalle oli muodostunut pieni kylä, jota alettiin sijaintinsa mukaan kutsua Luopioiseksi. Kurkistus historiaan.

Kaukokatseiset kunnanisät

Luopioinen itsenäistyi vuonna 1868 ”ihte pitäjäksi”, kuten sen aikainen kuntapäättäjä asian ilmaisi.

Kun itsenäisyyttä oli kestänyt vain kaksi vuotta, tekivät kunnanisät Suomenkin mittapuulla ainutlaatuisen päätöksen: Kunta osti oman maatilan. Tämän ansiosta kirkonkylällä oli tilaa kasvaa ja kehittyä. Kunnan ensimmäisen tilan, Rajalan, mailta myydään tänä päivänäkin asuin- ja yritystontteja.

Luopioinen ja Pälkäne yhdistyivät kuntaliitoksessa 1. tammikuuta 2007 ja uudeksi kunnaksi tuli Pälkäne, joka sai vaakunakseen Luopioisten lumme-aiheisen vaakunan. Luopioisten kirkonkylästä tuli yksi Pälkäneen kunnan päätaajamista Onkkaalan ja Aitoon ohella.

Lue lisää Luopioisten historiasta.

Aikaisemmin kunnanvirastona toiminut rakennus on valittu Kuntaliiton toimesta Suomen kauneimmaksi kunnantaloksi.

Rakennukset ja pihapiiri edustavat vaurasta hämäläistä talonpoikaista rakennusperintöä ja rakennusryhmä on osa ympäristöministeriön vahvistamaa valtakunnallisesti merkittävää Luopioisten kirkonkylän kulttuurihistoriallista sekä vanhaa raittiasutusta.

Rakennus- ja pihapiirikokonaisuus on luokiteltu myös Tampereen Seutukaavaliiton toimesta rakennushistoriallisesti ja miljööarvoltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi, joka liittyy ympäröivään kulttuurimaisemaan ja luo itsenäisesti ympäristöllisiä arvoja. 

Luopioisten tori on vilkas kohtaamispaikka torstaisin ja lauantaisin.

Tori on Aamulehden yleisöäänestykseesä valittu Pirkanmaan toiseksi parhaaksi toriksi.

Erityisesti kesäkautena tori täyttyy myyjistä ja asiakkaista. Ihmiset tulevat viettämään aikaansa torikahvilassa ja uudessa toripaviljongissa.

Luopioisissa asutaan Kukkiajärven äärellä lähellä palveluja, keskellä monipuolista liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia.

Innovatiivisuudestaan palkittu Luopioinen ryhtyi jo vuosituhannen alussa houkuttelemaan asukkaita edullisilla omakotitaloilla ja uusilla asumisen malleilla..

Ensimmäisiä asumiseen liittyviä innovaatioita olivat sadan tonnin talot, joiden tärkeimpänä lähtökohtana oli osoittaa, että pientalon pystyy rakentamaan edullisesti, kun suunnitellaan tehokas konsepti.

Luopioisissa löydettiin toinenkin asumisen trendi hieman etuajassa. Mummonmökit palauttivat talon koon järkevään mittakaavaan.

Rajalanniemi

Rajalanniemi on merkittävä, luonnonläheinen asuinalue.

Ulkoilumahdollisuudet Rajalanniemessä ovat loistavat, koska viereiseen Rajalansaareen on avautunut uusi vetolossiyhteys.

Katso myynnissä olevat tontit täältä.

.

Luopioinen on palveluyritysten kylä. Yritysten kirjossa löytyy toimijoita niin rakentamisessa, hyvinvointi- ja terveyspalveluissa, auto- ja kuljetuspalveluissa, juhla- ja kokouspalveluissa kuin harrastuksissa.

Luopioisissa tuotetaan myös palveluita ja tuotteita valtakunnallisille ja kansainvälisille markkinoille. Näitä yrityksiä ovat mm. Artekno, FinnHarr, Kolari-Special, Ramboll, Rescari, Soukkio, Top Greenet ja Trendikaihdin.

Luopioisten Yrittäjäyhdistys on palkittu monena vuonna Pirkanmaan vuoden paikallisyhdistyksenä ja saanut valtakunnallistakin huomiota.

Kirkonkylän koulu

Luopioisten koulu sijaitsee keskustan ja uimarannan välissä, kirkonmäellä. Siinä toimivat perusopetuksen luokat 1-6.

Koulun vieressä on Luopioisten kirjasto. Kirjaston palveluaikojen ohessa kirjaston valikoimia voi hyödyntää myös itsenäisesti palveluaikojen ulkopuolella omatoimiaukioloaikoina. Luopioisten kirjastossa omatoimikirjaston käytölle ei ole ikärajaa. 

Koulun aktiivinen vanhempaintoimikunta toimii yhdyssiteenä koulun ja kodin välillä. Koulun yhteydessä toimii myös esikoulu.

.

Päiväkoti Lumpeennuppu tarjoaa lämminhenkistä varhaiskasvatusta keskellä palveluja ja ympäröivän luonnon mahdollisuuksia.

”Luopioisten asema” Mikkolassa herättää mielikuvituksen liikkeelle.

Kokeiluna alkanut kevyen liikenteen väylien osittainen hiekoitus on jäänyt Luopioisissa tavaksi. Toiminta on hyväksytty valtakunnan tasolla LEX Luopioinen nimeä kantavaksi laiksi.

Kelkkakaistojen myötä on saatu raitille potkureilla liikkuvia ihmisiä, myös pulkkaa kiskovat kiittävät hyvästä luistosta.

Potkuttelu on hauskaa, turvallista, käytännöllistä ja helppoa. Lisäksi potkurikaistat pienentävät kevyen liikenteen väylien ylläpitokustannuksia talvikautena.

Omaehtoinen toiminta kukoistaa Luopioisissa. Ihmiset tekevät aloitteita ja ryhtyvät toimeen. Uudet ideat lähtevät liikkeelle usein tällä tavalla.

Toimeliaisuuden taustalla on yhteisöjen välinen yhteistoiminta. Se on yksi Luopioisten kyläyhteisön menestystekijöistä. Tieto, ideat ja hyvät käytännöt liikkuvat.

Myös vapaa-ajan asukkaat ovat tulleet mukaan enenevässä määrin yhteisöihin.

Avoin Topparoikka-ryhmä tekee yleishyödyllistä talkootyötä. Tästä on erinomainen esimerkki Pyykkisaaren pitkospuut ja laavu.

Todellinen voimannäyte on ollut Mikkelinmäen ulkomuseoalueen rakennusten kattojen uusiminen.

Luopioisten torille toteutettiin ryhmän toimesta paviljonki kaikkien torilla kävijöiden ja esiintyjien käyttöön.

Rajalansaaren saunatontut on myös esimerkki avoimesta toiminnasta, johon on helppo tulla mukaan.

Tontut lämmittävät Rajalansaaren savusaunaa, joka erityisesti kesäkeskiviikkoisin toimii yleisösaunana.

Yhditysten välisestä yhteistoiminnasta on hyvä esimerkki Vähäsalmenranta Luopioisten Rajalanniemessä, jonne syntyi uusi kirkkovenetalas ja vetolossiyhteys mantereelta Rajalansaareen. Samassa yhteydessö syntyi uusi luontopolkusuunnitelma Rajalansaareen.

Asialla olivat Luopioisten Atleetit ty, Kulttuuriyhdistys Mikkolan Navetta ry sekä Kukkian Aallotar ry.

Toiminta on synnyttämässä kokonaan uudenlaisen nähtävyyden seudulle.

Luopioisissa on ympäri vuoden tapahtumia, konsertteja, luentoja ja näyttelyitä. Tekemistä riittää vapaa-ajalle.

Mikkola on maankuulu tapahtumakeskus, jossa järjestetään ympäri vuoden luento-, taidenäyttely-, elokuva- yms. tapahtumia. 

Tutustu Luopioisten kulttuurireittiin, joka alkaa kuvankauniin Kukkia-järven rannan tuntumasta.

Kukkian alueen tapahtumia löydät täältä.

Etsi tapahtumia myös Pälkäneen kunnan tapahtumasivustolta.

Kunnan kesäpäiväkahvit

Kunnan kesäpäiväkahvien perinne alkoi Luopioisten kunnan henkilöstön kesälomalle lähdön rentona tapahtumana, jolla tavoiteltiin myös mökkiläisiä ja jossa markkinoitiin myös kunnan tontteja. Perinne on jatkunut pääosin entisellään.

Kesäpäiväkahveja vietetään Pytingin puistossa kesä-heinäkuun vaihteen lauantai-aamuna. Tapahtuma alkaa vellikellon soitolla klo 8.30, jonka jälkeen on kahvitarjoilu. Ohjelmassa on kunnan edustajan puhe ja musiikkiesityksiä.

Kirkastuksen viikonloppu

Kirkastussunnuntaihin liittyvät Luopioisten vanhimmat perinteet. Luopioisten kirkkoon on tultu kirkkoveneillä ja hevosilla Kukkian kylistä jo 1800-luvulla. Nykypäivänä, kirkkoveneiden vastaanottoa kirkonkylän uimarannalla on seuraamassa runsas yleisö. Rannasta mennään kirkkokahveille, jumalanpalvelukseen ja kotiseutujuhlaan.

Lauantaina järjestetään kotiseutukierroksia ja muita seudun perinteisiin liittyviä tapahtumia. Tällainen on esimerkiksi käsityöperinnetapahtuma Mikkelinmäen ulkomuseolueella.

Pimmeemmän kaupan ilta

Lokakuinen perjantai-ilta täyttää Luopioisten keskustan autoista. Parkkipaikkaa saa etsiä tovin, sillä syksyn odotettu tapahtuma, Pimmeemmän kaupan ilta, saa ihmiset liikkeelle.

Kojut ja peräkärryt levittäytyvät kylän raitille ja Mikkolan pimeään basaariin. Joka puolella on yrityksissä pimeiksi luokiteltuja erikoistarjouksia, mukana illassa on myös iso joukko yhdistyksiä pimeine ajatuksineen.

Luopioisten joulunavaus

Luopioisten Joulunavauksellakin on jo pitkä traditio. Se järjestetään marras-joulukuun vaihteen lauantaina, 1.adventtisunnuntain edellä.

Tapahtuma alussa lapset sytyttävät torikuusen valot. Kuusen äärellä kuullaan Luopioisten Yrittäjien ja Luopioisten kappeliseurakunnan joulutervehdykset. Jouluiseeen meinikiin kuuluvt myöa joululaulut.

Tapahtuma huomioidaan myös Korvatunturilla, sillä paikalla on sieltä arvovaltainen edustaja.

Mikkolassa on myös joulun tunnelmointia koko päivän.