Luopioisten kirkko
Voit katsoa musiikkivideon Luopioisten kirkosta ja vanhoista kirkkoveneistä YouTuben kautta:
https://youtu.be/alixLVTprvs
Luopioisten kirkko on tullut tunnetuksi hyvänä konserttikirkkona.
Kaksiosainen alttaritaulu kuvaa viimeistä ehtoollista ja ristillä riippuvaa Kristusta. Luopioisten seurakunta tilasi nämä maalaukset kirkkoon vuonna 1844.
Alttaritaulun kahdella sivulla olevat maalatut verhot ovat yleisiä yksityiskohtia 1800-luvun kirkoissa. Ne kuvaavat temppelin esirippua, joka repesi kahtia Jeesuksen vetäessä viimeisen henkäyksensä. Hans Robert Grönlund maalasi ne 1840-luvulla.
Saarnatuolia koristavat neljän evankelistan symbolit: enkeli symboloi Matteusta, leijona Markusta, härkä Luukasta ja kotka Johannesta.
Antti Salmenlinna maalasi kattoon enkelit ja kattopalkkien raamatun lainaukset vuonna 1939.
Parvien kaiteet on koristettu 12 apostolin kuvilla.
Luopioisten kirkon käytössä olevat urut on rakentanut kangasalalainen urkurakentaja B.A.Thule vuonna 1890 ja ne on entisöity 2004. Urut ovat mukana Sibelius-Akatemian historiallisten urkujen listalla.
Tapahtumia seurakunnan hallinnossa
Hauhon ja Pälkäneen seurakunnat kuuluvat vanhoihin keskiaikaisiin seurakuntiin tässä maakunnassa. Hauho mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1329, ja Pälkäneen historia alkaa merkinnällä vuodelta 1403.
Luopioisia, joka kuului Hauhoon syrjäisenä alueena, hallinnoitiin Hauhosta, kunnes Tuuloksen ja Hauhon kappalaiset ottivat apulaispapin palvelemaan Luopioisiin. Apulaispapin nimi oli Anders Kuohiander (syntynyt Kuohijoen kylässä), myöhemmin hän käytti nimeä Cojander. Hänelle myönnettiin kappalaisen arvo 1690-luvulla. A. Cojander työskenteli kappelissa useita vuosikymmeniä. Hän kuoli vuonna 1739.
Vuonna 1880 Luopioinen määrättiin erotettavaksi Hauhosta. Päätös ei tullut voimaan ennen kuin virassa oleva kappalainen, nimeltään Willberg, erosi virastaan.
Wilhelm Peronius astui itsenäisen Luopioisten ensimmäisenä kirkkoherrana virkaansa vuonna 1921. Hänen jälkeensä kirkkoherrana ovat toimineet Toivo Miettinen, Aaro Hurskainen, Eero Pitkäranta, Asko Karttunen ja Olli Kaskelma.
Vuonna 2007, kun Pälkäneen ja Luopioisten kunnat yhdistyivät, myös seurakunnat yhdistettiin, minkä seurauksena Luopioisten kirkkoherran virasta tuli jälleen kirkkopapin virka.
Kappalainen Janne Vesto on toiminut virassaan 1. marraskuuta 2008 lähtien. Työ kappelissa on varsin itsenäistä, erityisesti kirkon jumalanpalveluksen ja sosiaalityön osalta. Kirkkoherra ja seurakunnan jäsenten valitsema valtuusto tekevät ja toteuttavat suunnitelmat yhdessä. Yleinen hallinto ja talous ovat yhteisiä asioita emoseurakunnan kanssa, samoin kuin lähetystyö ja työ lasten ja nuorten hyväksi. Jari Kemppainen toimii Pälkäneen kirkkoherrana Luopioisissa.
Jumalanpalvelukset
Aluksi Hauhon kappelin jumalanpalvelukset pidettiin saarnaajan mökissä Padankosken kylässä.
Paimen Anders Kuohianderin muutettua Haltian kylään Nukarin tilalle jumalanpalvelus tuli mahdolliseksi Luopioisissa. Hän toimitti jumalanpalveluksen Isoperhen suvun talossa, joka sai oikean kirkonkellon vuonna 1695. Kello vihittiin käyttöön heinäkuun sunnuntaina, jota kutsuttiin kirkkopyhäksi, 1600-luvun lopulla. Tuo kirkon juhlapäivä, kirkastussunnuntai, on edelleen tärkeä osa paikallista perinnettä.
Luopioisten kasvavan asukasmäärän palvelemiseksi rakennettiin uusi kirkko vuoteen 1735 mennessä, ja se vihittiin käyttöön pyhäinpäivänä. Valitettavasti tuhopolttaja tuhosi sen vuonna 1806.
jonka Pertti Toivari piirsi keräämiensä tietojen ja aikakauden rakennusmenetelmien perusteella.
Hauhon pappi Ivar Wallenius vaikutti osaltaan nykyisen kirkon pystyttämiseen, vaikka se ei ollutkaan helppoa vuosien 1808 ja 1809 sodan vuoksi. Kirkko vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina vuonna 1813.
Työtä johtanut kirkonrakentaja oli nimeltään Matti Åkergren ja hän oli kotoisin Ruovedeltä. Kirkkoon mahtuu noin 800 ihmistä.
Rakennusta on korjattu ja maalattu uudelleen vuosina 1846, 1899, 1939 ja 1959. Väri oli punainen vuonna 1831, joitakin vuosikymmeniä myöhemmin se oli vihreä ja sitten valkoinen. 1960-luvun lopulla kirkko maalattiin keltaiseksi.
Sisätilojen viimeisin korjaus tehtiin vuosina 1999 ja 2000. Ulkopuoli maalattiin uudelleen ja katto korjattiin syyskuuhun 2009 mennessä.
Hautausmaa
Kirkon ympärillä olevalla hautausmaata on käytetty hautauksiin 1780-luvulta lähtien.
Hautausmaalla on vanha osa, joka varustettiin kiviaidalla 1800-luvun alussa.
Kirkon sisäremontit 1899 ja 1939
Vuonna 1813 valmistunut Luopioisten kirkko on kokenut historiansa aikana useita muutoksia.
Ensimmäinen suuri sisäremontti toteutettiin vuonna 1899. Työn urakoi rakennusmestari Pekka Paananen Kuopiosta arkkitehtitoimisto Helin & Nyströmin piirustusten pohjalta. Remontissa uusittiin kirkon ovet, ikkunat, penkit ja lehterit sekä rakennettiin uusi alttarikehys. Kirkko oli saanut urut yhdeksän vuotta aiemmin. Samalla parannettiin lämmöneristystä, ja kirkkosaliin asennettiin neljä lämmityskamiinaa sekä sakastiin yksi. Myös kiviset ulkoportaat uusittiin.
Seuraava sisäremontti valmistui juuri ennen talvisotaa, vuonna 1939. Urakoitsijoina toimivat veljekset Vallila. Vanhat lämmityskamiinat korvattiin keskuslämmityksellä, ja urkuparvea laajennettiin alttaria kohti, jotta kirkkokuorolle saatiin paremmat tilat. Saarnastuoli siirrettiin lähemmäs alttaria ja alttarikehys uudistettiin. Virsikirjan tihrustaminen kynttilänvalossa jäi historiaan, sillä kirkkoon asennettiin sähkövalaistus. Myös penkkien päädyt uusittiin, seinät maalattiin ja edellisessä remontissa peitetyt alttarimaalaukset tuotiin jälleen esiin. Taiteilija Antti Salmenlinna viimeisteli maalaustyöt kirkkosalin kattopalkkien ja katon koristemaalauksilla. Pääeteisen yläpuolelle perustettiin kirkkomuseo.
Viimeisin sisäremontti valmistui vuonna 2000.
