Kansalaistiede

Mitä on kansalaistiede?

Kansalaistiede on tutkimusta, johon kansalaiset ja kansalaisjärjestöt osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen tekijöinä ja tukena. 

Kansalaistutkimus on vapaata ja avointa, ilmiö- ja ongelmalähtöistä ja tieteen sisäisistä ja ulkoisista rajoista piittaamatonta. Se on matalan kynnyksen tutkimustoimintaa ja voi kehittää myös innovointia. Tutkimus voi kohdistua mihin tahansa kiinnostavaan aina kylien kehittämisestä luonnontieteisiin. Se vahvistaa kansalaisten roolia tieteessä ja tutkimuksessa, ei vain tutkimuskohteena ja yleisönä vaan aktiivisena osallistujana, kumppanina ja omana toimijana.

Edellytyksiä tähän luovat mm.kansalaisten hyvä koulutustaso, monipuolinen ammatillinen kokemus ja kompetenssi, vireät seniorit ja harrastajat sekä uusi tietotekniikka, joka tuo kaiken muun tutkimuksen ja tiedon käden ulottuville.

Osallistumalla voit vaikuttaa siihen, kuinka kansalaisten näkökulmia huomioidaan vastuullisessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Pähkinänkuoressa kansalaistiede on vaikuttava keino yhdistää uteliaisuus sekä oma harrastus tai intohimo uuden tiedon tuottamiseen, jonka avulla niin paikallisia kuin globaalejakin ongelmia ratkaistaan.

Mitä voi tutkia kansalaistieteen keinoin?

Kansalaistieteen keinoin voi käytännössä tutkia oikeastaan mitä vaan.
Luonnontieteiden osalta kansalaistiedettä on harjoitettu jo pitkään. Tiedeyhteisön ulkopuoliset ihmiset ovat osallistuneet eri tavoin tieteen tekemiseen. Voimme lukea Audubon-seuran organisoimasta suuresta joululintulaskennasta vuodelta 1900 ja Thomas Jeffersonista 1770-luvulta, jolloin hän allekirjoitti Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen ja toimi lisäksi innokkaana kansalaistieteilijänä kuljettaen lämpömittaria mukanaan ja tehden merkintöjä säästä lokikirjaansa. Samoihin aikoihin Jefferson ryhtyi rekrytoimaan Virginiassa vapaaehtoisia säähavainnoitsijoita. Tästä syntyi valtakunnallinen sääpalvelu National Weather Service, joka on olemassa edelleen.

Viime aikoina kansalaistiedettä on hyödynnettu mm. Säteilyturvakeskuksen Sienet2025 kampanjassa, jossa tutkitaan sienten radioaktiivisuuspitoisuuksia. Tutkimustulokset valmistuvat kevääseen 2026 mennessä.

Eri tahot yllä pitävät monenlaisia palveluja, joiden avulla kansalaistutkijat voivat kirjata havaintojaan myös muiden vapaasti käytettäväksi. Suomen ympäristökeskus SYKE on innostanut kansalaisia tieteen tukemiseen jo vuonna 2014. SYKE ylläpitää nykyisin havainnointipalveluja, joiden avulla voidaan mm. tehdä havaintoja lumen ja jään paksuudesta, sinilevistä, lajeista sekä roskaisista paikoista. Havaintojen tekeminen voi myös olla osa koulu- ja järjestötoimintaa. Esimerkiksi koululaiset ovat seuranneet vesireppu-mittariston avulla lähivesistöjään ja partiolaiset sekä rotarit ovat osallistuneet muoviroskan seurantaan ja keräämiseen. 

Lajitietokeskus osoitteessa laji.fi on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen ylläpitämä palvelu, johon voi ilmoittaa omia lajihavaintojaan. Samaan tapaan toimii Birdlife Suomen ylläpitämä tiira.fi.

Kukkian luontokeskuksen aineistopankista löydät lisää linkkejä: https://kukkialle.fi/luontokeskus/aineistopankki/

Kansalaistiedettä Kukkialla

Ajatus uudenlaisesta tieteestä nousi jo 80-luvulla (Shigeru Nakayama 1981, service science). Rautajärvellä asuva, tieteen kehitystä Tampereen Yliopistossa pitkään tutkinut tutkimusjohtaja Erkki Kaukonen kirjoitti artikkelissaan Pirkko-Liisa Rauhalan kanssa 1989 vapaasti käännettynä seuraavaa: ” Visiomme on, että nykyisten tutkimuksen mahtavien tukijoiden – valtion ja liike-elämän – rinnalla myös kansalaisyhteiskunnan merkitys sekä tutkimuksen tukijana ja sen varsinaisena tekijänä ja toimintaympäristönä kasvaa tulevaisuudessa” (Science Studies 2/89). Tämän lisäksi hän käytti termiä väitöskirjansa tulevaisuusvisiossa 1990 ja Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehden artikkelissa Tieteen tulevaisuus 2/1995.

Luopioisissa Mikkolan Navetalla MuodonMuutoksia ry järjesti 2017 uraa uurtavan Suomen ensimmäisen seminaarin ”Ryhtyisitkö tekemään tiedettä?- Kansalaistiede rikkoo tutkimuksen rajoja”. Sydän Hämeen lehti 5.9.2017

Kukkian alueella toimii aktiivisia luontoharrastajia, jotka ovat tehneet aktiivista seurantaa jo pitkään. Tuomo Kuitunen on koonnut kartoittamansa tiedon luopioistenkasvisto.fi sivustolle. Anu Murto ja Raimo Virkkala ovat tehneet lintujen lajilaskentaa vuosien ajan.

Kukkian luontokeskuksen tavoitteena on ylläpitää alueen monimuotoisuutta ja rakentaa yhteistyöverkosto, joka aktivoi ihmiset ja alueen yhteisöt keräämään, jalostamaan ja jakamaan tietoa luonnon monimuotoisuutta tukevasta, kestävästä elämäntavasta. Tämän tiedon tuottamiseen hyödynnetään kansalaistiedettä yhteistyössä alueen ihmisten ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Yliopistojen kanssa on tehty monenlaista yhteistyötä. Torppakylä-hankkeessa oli yhteistyötä Tampereen yliopiston arkkitehtuurin ja perinnerakentamisen alalla. Helsingin yiopiston alaisuudessa toimivan Lammin biologisen aseman kanssa kerätään näytteitä Kukkian petokaloista elohopea- tutkimukseen. Turun yliopiston tuotantotalouden tutkijoiden kanssa toteutettiin kansalaistoiminnan verkostoihin ja arvonluontiin liittyvää hanketta.

Tutkimukseen voi sisältyä myös kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja parhaimmillaan kansalaistutkimus voi tuottaa tärkeää tietoa paikallisten ja myös laajempienkin ongelmien ratkaisussa. Näin tapahtui muun muassa lasikuituvenehylkyjen keruuhankkeen kohdalla Kukkialla kesällä 2025. Alunperin paikallisesta ongelmasta hylättyjen lasikuituveneiden kohdalla tulikin kansallista ja kansainvälistä huomiota kiinnittävä ilmiö, johon myös kehitettiin innovatiivista ratkaisua.

Tervetuloa mukaan oppimaan erilaisia kansalaistieteen tekemisen tapoja yhdessä.