Kansalaistiede

Mitä on kansalaistiede?

Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, johon kansalaiset osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen tekijöinä, eivätkä sen kohteina. Puhtaasta harrastelusta kansalaistiedehankkeen erottaa selkeä tieteellinen päämäärä. Kansalaistiede on terminä uudehko, mutta menetelmänä vanha. Siihen liittyy monia samankaltaisia termejä, kuten osallistuva tiede, kanssatutkimus, joukkoistettu tiede tai kansalaishavainnointi, mutta ydinajatus on sama: kaikilla on mahdollisuus osallistua tieteelliseen tutkimukseen. 

Kansalaistutkimus on hyvin vapaata, ilmiö- ja ongelmalähtöistä ja tieteen sisäisistä ja ulkoisista rajoista piittaamatonta. Se on matalan kynnyksen tutkimustoimintaa ja kehittää innovointia. Tutkimus voi kohdistua mihin tahansa kiinnostavaan aina kylien kehittämisestä luonnontieteisiin. Tutkimuskysymysten monimutkaisuus ja etäisyys jokapäiväisestä elämästä sekä tarve ylläpitää kalliita ja monimutkaisia laitteita ovat kuitenkin rajoittaneet tutkimukseen osallistumista. Uusien informaatio- ja viestintäteknologioiden sekä tieteellisten tulosten ja tiedon saavutettavuuden paranemisen myötä kansalaistiede on jälleen ajankohtainen aihe.

Kansalaistieteilijän rooli tutkimuksessa:

• Kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa.
• Kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä.
• Tutkimusta tulee yleensä johtaa koulutettu tutkija.

Kansalaistieteilijänä et kuitenkaan ole pelkästään avuksi, olet muutoksentekijä. Osallistumalla voit vaikuttaa siihen, kuinka kansalaisten näkökulmia huomioidaan vastuullisessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Pähkinänkuoressa kansalaistiede on vaikuttava keino yhdistää uteliaisuus sekä oma harrastus tai intohimo tieteellisen tiedon tuottamiseen, jonka avulla niin paikallisia kuin globaalejakin ongelmia ratkaistaan.

Eurooppalainen kansalaistieteen järjestö (European Citizen Science Association) on kehittänyt kansalaistieteen periaatteet.

1. Kansalaistiedehankkeet osallistavat aloitteellisesti kansalaisia uutta tietoa tai ymmärrystä tuottavaan tieteelliseen toimintaan.
2. Kansalaistiedehankkeilla on aidosti tieteellinen tavoite.
3. Sekä ammattitutkijat että kansalaistutkijat hyötyvät osallistumisestaan.
4. Kansalaistutkijat voivat halutessaan osallistua useisiin tutkimusprosessin vaiheisiin.
5. Kansalaistutkijat saavat palautetta osallistumisestaan.
6. Kansalaistiede on tutkimussuuntaus muiden joukossa.  Siihen liittyy rajoituksia ja oletuksia, jotka tulee huomioida ja hallita.
7. Kansalaistiedehankkeiden aineistot, aineistojen kuvailutiedot ja tutkimustulokset julkaistaan avoimen saatavuuden periaatteiden mukaisesti aina kun mahdollista.
8. Kansalaisosallistujille annetaan tunnustus projektin tuloksissa ja julkaisuissa.
9. Kansalaistiedetoimenpiteitä arvioidaan niiden tieteellisen annin, aineiston laadun, osallistumiskokemuksen ja laajemman yhteiskunnallisen tai poliittisen vaikuttavuuden perusteella.
10. Kansalaistiedehankkeiden johtaja huomioivat lailliset ja eettiset näkökohdat liittyen tekijänoikeuksiin, immateriaaliseen omaisuuteen, aineistonjakosopimukseen, luottamuksellisuuteen, nimeämiseen ja kaikkien toimijoiden ympäristövaikutuksiin.

Mitä voi tutkia kansalaistieteen keinoin?

Kansalaistieteen keinoin voi käytännössä tutkia oikeastaan mitä vaan.
Luonnontieteiden osalta kansalaistiedettä on harjoitettu jo pitkään.  Tiedeyhteisön ulkopuoliset ihmiset ovat osallistuneet eri tavoin tieteen tekemiseen. Voimme lukea Audubon-seuran organisoimasta suuresta joululintulaskennasta vuodelta 1900 ja Thomas Jeffersonista 1770-luvulta, jolloin hän allekirjoitti Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen ja toimi lisäksi innokkaana kansalaistieteilijänä kuljettaen lämpömittaria mukanaan ja tehden merkintöjä säästä lokikirjaansa. Samoihin aikoihin Jefferson ryhtyi rekrytoimaan Virginiassa vapaaehtoisia säähavainnoitsijoita. Tästä syntyi valtakunnallinen sääpalvelu National Weather Service, joka on olemassa edelleen.

Viime aikoina kansalaistiedettä on hyödynnettu mm. Säteilyturvakeskuksen Sienet2025 kampanjassa, jossa tutkitaan sienten radioaktiivisuuspitoisuuksia. Tutkimustulokset valmistuvat kevääseen 2026 mennessä.

Eri tahot yllä pitävät monenlaisia palveluja, joiden avulla kansalaistieteilijät voivat kirjata havaintojaan myös muiden vapaasti käytettäväksi. Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää havainnointipalveluja, joiden avulla voidaan mm. tehdä havaintoja lumen ja jään paksuudesta, sinilevistä, lajeista ja roskaisista paikoista sekä lähettämällä tiedot tutkijoille. Havaintojen tekeminen voi myös olla osa koulu- ja järjestötoimintaa. Esimerkiksi koululaiset ovat seuranneet vesireppu-mittariston avulla lähivesistöjään ja partiolaiset sekä rotarit ovat osallistuneet muoviroskan seurantaan ja keräämiseen. 

Lajitietokeskus osoitteessa laji.fi on Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen ylläpitämä palvelu, johon voi ilmoittaa omia lajihavaintojaan. Samaan tapaan toimii Birdlife Suomen ylläpitämä tiira.fi.

Kukkian luontokeskuksen aineistopankista löydät lisää linkkejä: https://kukkialle.fi/luontokeskus/aineistopankki/

Kansalaistiedettä Kukkialla

Ajatus uudenlaisesta tieteestä nousi jo 80-luvulla (Shigeru Nakayama 1981, service science). Rautajärvellä asuva, tieteen kehitystä Tampereen Yliopistossa pitkään tutkinut tutkimusjohtaja Erkki Kaukonen kirjoitti artikkelissaan Pirkko-Liisa Rauhalan kanssa 1989 vapaasti käännettynä seuraavaa: ” Näkymämme on, että nykyisten tutkimuksen mahtavien tukijoiden – valtion ja liike-elämän – rinnalla myös kansalaisyhteiskunnan merkitys sekä tutkimuksen tukijana että sen varsinaisena toimintaympäristönä kasvaa tulevaisuudessa”. Tämän lisäksi hän käytti termiä väitöskirjansa tulevaisuusvisiossa 1990 ja Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehden artikkelissa 1995. Vaati kuitenkin hieman aikaa ja teknologian kehittymistä, jotta kansalaistiede päätyi laajempaan tietoisuuteen.

Kukkian alueella toimii aktiivisia luontoharrastajia, jotka ovat tehneet oman harrastuneisuutensa kautta aktiivista luontotutkimusta jo pitkään. Tuomo Kuitunen on kasannut kartoittamansa tiedon luopioistenkasvisto.fi sivustolle. Anu Murto ja Raimo Virkkala ovat tehneet lintujen lajilaskentaa vuosien ajan.

Kukkian luontokeskuksen tavoitteena on ylläpitää alueen monimuotoisuutta ja rakentaa yhteistyöverkosto, joka aktivoi ihmiset ja alueen yhteisöt keräämään, jalostamaan ja jakamaan tietoa luonnon monimuotoisuutta tukevasta, kestävästä elämäntavasta.

Tämän tiedon tuottamiseen hyödynnetään kansalaistiedettä yhteistyössä alueen ihmisten ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Tervetuloa mukaan oppimaan erilaisia kansalaistieteen tekemisen tapoja yhdessä.

Lähteet:

https://avointiede.fi/fi/kansalaistiede

https://libguides.tuni.fi/kansalaistiede

Kansalaistieteen suositus (2022)