Lepsinsalmessa

Kuvia Kukkialta

Noin 11 000 vuotta sitten, jääkauden sulamisvaiheessa, nykyinen Kukkia oli osa Yoldia-merta. Mannerjään reunan perääntyessä edelleen pohjoiseen noin 10 000 vuotta sitten meriyhteys sulkeutui nykyiselle Atlantille. Jääkauden synnyttämät maastonmuodot tulivat näkyviin tänä Ancylus-järven aikakautena. Kukkiajärvi alkoi syntyä.

Helposti havaittavia muistoja jääkaudesta ovat Kukkialta löytyvät moninaiset siirtolohkareet, jotka ovat kulkeneet vedessä kelluvan jäävuoren matkassa. Jään sulaessa lohkareet eivät pysyneet enää kyydissä vaan jäivät nykyisille paikoilleen.

Kukkia on kivinen järvi. Kiviä on niin järven pohjassa kuin rannoillakin. Tämän on hyvä ottaa huomioon liikuttaessa Kukkialla venellä tai kanootilla.
Hevossalmi
Luoto Haltianselällä
Vesijakojärveltä alkunsa saavat Kukkian vedet laskevat Kukkian virran kautta Puutikkalassa kohti Vihajärveä ja Roinetta matkalla alas Kokemäenjoelle ja sitä kautta mereen.
Soimasaren nuotiopaikka Haltianselällä.
Rajalansaaren jylhää lohkareikkoa.
Pieni rauhoitetu saari Iso-Vekunan edustallla.
Sikosaarten (Anninsaaren) sileää kalliopintaa. Hyvä ilta-aurinkopaikka !
Komeaa kurjenmiekkakasvustoa Kuivassalmen hiekassa. Kuivassalmesta voi kantaa kanootin kannaksen yli, mikä lyhentää matkaa Luopioisista Rautajärven suuntaan.
Huhtisaaren rantakallioita.
Iso-Vekunan jylhää kalliomaisemaa. Iso-Vekunalla on luonnonsuojelualue, jonka lehtimaisessa kasvustossa voi löytää esimeriksi harvinaisia orkidea-lajeja. Iso-Vekunan saaren edustalla on joukko lintusaaria, joihin on maihinnousu kielletty lintujen pesintäaikaan. Saaret on merkitty suojelumerkein.
Harjunsalmen kapeaa kannasta: etualalla Kukkia-järvi ja taka- alalla siintää Leppänä-järvi.
Lehmisaaren kalliot nousevat jyrkkänä suoraan järven pinnasta. Kallioilta avautuu upea näköala Kukkiajärvelle. Lehmisaaren kalliot on muinainen uhripaikka.