Kukkiajärven nimi

Tomi Riihiranta

Kukkia, kauniin järven kaunis nimi. Mutta mistä nimi Kukkia on peräisin?

Nykyään Kukkiana tunnettua aluetta ei ennen pidetty yhtenäisenä järvenä, vaan paikalliset kokivat Kukkian eri selät omiksi järvikseen. Oli Haltian järvi, Rautajärvi, ”Memmin jervi”, jne. Kukkiakin oli nimenä olemassa, mutta paikallisten silmissä se käsitti suunnilleen vain nykyisen Mämminselän ja Haltianselän välisen alueen. Vielä nykyäänkin, kun kirkonkyläläinen sanoo lähtevänsä Kukkialle, hän ei jää Rihanselälle, vaan suuntaa veneensä Hevos- tai Vähäsalmen kautta Rajalansaaren taakse. 1700- ja 1800-luvuilla kartanpiirtäjät nimesivät karttoihinsa näiden järvenselkien yhteiseksi nimeksi Evijärvi, tai Luopioisten järvi (Luopiois sjön). Nimet saattoivat olla vain kartanpiirtäjien keksimiä nimityksiä, sillä paikallisissa kirjoituksissa niitä ei juurikaan käytetty.

Luopioisten edellisen historiikin kirjoittaja Kaarlo Sulamaa päätteli Kukkia-nimen olevan peräisin Kukkianselästä ja siinä olevasta Kukkiasaaresta. Hän arveli, että saari on nimetty ensin, sitten sen mukaan vieressä oleva selkä. Kukkian paikannimistöä 60-luvulla tutkinut Olavi Ahonen liitti Kukkia-nimen alkuperän myös Kukkiasaareen. Ahonen päätteli, että kyseessä olisi vanha sutta tarkoittava sana ”kukki”, koska saari vaikuttaa suden vartalolta. Kellarisaari olisi sen pää ja Päiväsaari häntä. Karttaa katsoessa tältä todella näyttääkin.

Kukkian seudulle nimiä antaneet muinaisasukkaat eivät olleet tästä perspektiivistä saaria kuitenkaan katsoneet. Siksi uskottavammalta kuulostaa professori Terho Itkosen päätelmä, että nimi Kukkia liittyy saamen kielen sanaan ”kukhes”, joka tarkoittaa pitkää. Tätä päätelmää tukee Hämeen muu saamelainen paikannimistö, sekä vanha Kukkiasaaren rinnakkaisnimi Pitkäsaari. Mikäli sana Kukkia on alun perin saamesta, se on mukautettu suomen kielen sanaan kukka.