Kurkisuo

Suojeltu. lähes luonnontilainen, Kurkisuo

Kurkisuo on selvärajainen suokokonaisuus Luopioisten alueen ja Padasjoen kunnan rajalla. Se on kuulunut pitkään valtakunnallisesti merkittävien soiden ryhmään ja sisältyy soidensuojeluohjelmaan.

Natura-2000 -alueeksi suo liitettiin 1900-luvun lopulla

Kurkisuon pinta-alasta on n. 2/3 erilaisia nevoja ja 1/3 korpia ja rämeitä. Länsiosa suosta on tyypillinen aapasuo ja itäosa keidassuo. Suon reunaosissa tavataan ravinteisia valuvesijuotteja. Suon pinta-ala on n. 155 ha..

Suo on lähes luonnontilainen. Alueella kasvaa eräitä uhanalaisia kasveja. Alueeseen kuuluu Kurkijärvi.

Pitäjän itälaidalla sijaitseva Kurkisuo sijaitsee Vahdermetsän, Kyynärön ja Ämmätsän kylien alueella ja ulottuu huomattavalta osaltaan vielä Padasjoen kunnan puolelle.

Kurkisuo on ylivoimaisesti laajin ja edustavin suo, eikä lähitienoillakaan ole mitään vastaavaa. Se on syystäkin liitetty valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.

Monipuolisuutensa takia se on melkoinen nähtävyys jo monelle retkeilijälle se tarjoaa varmasti syvän luontoelämyksen.

Yli 100 ha laajuisena se koostuu monenlaista kasviyhdyskunnista: korvista, rämeistä, nevoista sekä tulvanalaisista nevan ja leton välimuodoista. Puutonta avosuota on vain parikymmentä hehtaaria, mutta sen kasvilajisto on rikasta.

Kurkijärvi Padasjoen rajalla työntää keväisin tulvavesiään suon tiettyihin osiin, jotka ovatkin eräinä vuosina niin hetteisiä, että kulkija pelkää humpsahtavansa korviaan myöten rutaan.

Kurki on Kurkisuon taattu nähtävyys.

Karpaloita Kurkisuolla

Käenkaalin eli ketunleivän kukkia Kurkisuolla

Tupasvillan valkeaa niittyä.