Jalohaukkoja Kukkialla
Jalohaukat
Haukat ovat petolintuja , jotka ovat pieniä, tai keskikokoisia haukkoja. Ne ovat ovat nopeita lentäjiä ja teräväsiivenkärkisiä lintuja.
Jalohaukkoja on Suomessa 6 vakituista lajia: ampuhaukka, muuttohaukka, nuolihaukka, tuulihaukka, tunturihaukka ja punajalkahaukka.
Jalohaukat eroavat haukoista erityisesti siinä, että jalohaukat tappavat saalinsa nokallaan, haukat jaloillaan.
Suurin osa lajeista nappaa saaliinsa ilmasta. Nokassa on tylppä ”hammas” ylänokan sivuilla saaliiden tappamista ja raatelemista varten. Ne eivät yleensä rakenna varsinaista pesää, vaan pesivät muiden lintulajien pesissä, koloissa tai kalliojyrkänteiden ulkonemilla. Ravintonaan ne käyttävät lintuja, hyönteisiä, liskoja ja muita matelijoita sekä pikkujyrsijöitä ja muita pieniä nisäkkäitä.
Tuulihaukat ovat punaruskeaselkäisiä, siiven kärjet ovat päältä tummat. Koiraalla pyrstö, pää, niska ja yläperä ovat siniharmaat, pyrstön kärjessä leveä musta vyö. Naaraan päälaki, niska ja yläperä rusehtavat.
Nuolihaukka
Nuolihaukka on selkäpuolelta mustanharmaa, vatsapuoli on valkoinen levein pitkittäisjuovin ja alaperä on tiilenpunainen. Kurkku on valkoinen ja musta viiksijuova selkeä. Nokka on sinertävä, vahanahka on aikuisella keltainen ja nuorella linnulla sinertävä.
Oheinen piirros Nuolihaukasta on kuvitusta Anu Murron kirjasta ”Nuolihaukkojen ja vesilintujen Kukkia” (Pilot-Kustannus, 2007).
Lekuttelija
Tuulihaukka on helppo tunnistaa paikallaan lekuttelustaan. Saalistaessaan pikkunisäkkäitä tuulihaukka lentää paikallaan, eli lekuttaa ja samalla tarkkailee pellolla, tai hakkuuaukealla olevaa saalista.
Anu Murto 18.7.2023
Nuolihaukkojen reviiri- ja pesintätilanteen seuranta on vielä kesken. 16.7. sain rengastaa yhden reviirin pesän kolme poikasta – kuvassa heistä isoin.
Naaras oli muninut kylmän jakson vallitessa ensimmäisen munan noin 5.6. (vanhimman poikasen siiven mitasta suunnilleen määritelty ajankohta). Oli taas niin upeaa katsoa Kukkiaa nuolihaukkaperspektiivistä, kun puukaan ei ollut hankala kiivettävä!
Anu Murto 18.7.2023 (jatk.)
Kahden muun reviirin kuulostelu oli mahdotonta voimakkaassa etelätuulessa. Myös Haltianselän vanhan reviirin tilanne on vielä todettava – selän nuolihaukka on kuitenkin takaisin rantamailla – kuvassa naaras vartiossa.
Tein päiväsouturetken Pälkäneveden Jouttesselän ruskosuohaukkaruovikkoon 11.7. Onnistuin sielläkin, kuten Rautajärvenlahdella aiemmin, paikantamaan pesän naaraan tuoman saaliin perusteella. Neljä poikasta rengastin (kuvassa neljännen päätä vähän näkyvissä edessä olevan siiven takana). Tuo ruskeapäinen on varmaan nyt lennähtelykykyinen. Jätin pesän hienon iltataivaan alle.
Anu Murto 18.7.2023 (jatk.)
Tein päiväsouturetken Pälkäneveden Jouttesselän ruskosuohaukkaruovikkoon 11.7. Onnistuin sielläkin, kuten Rautajärvenlahdella aiemmin, paikantamaan pesän naaraan tuoman saaliin perusteella.
Neljä poikasta rengastin (kuvassa neljännen päätä vähän näkyvissä edessä olevan siiven takana). Tuo ruskeapäinen on varmaan nyt lennähtelykykyinen. Jätin pesän hienon iltataivaan alle.