Höyrylaivat Kukkialla

Kukkia on sokkeloinen ja kivikkoinen järvi Hauhon reitillä. Kuitenkin, vesien virtaussuunnassa Kukkian yläpuolinen pitkä ja kapea Kuohijärvi muodostaa järvien välisen lyhyen Kuohijoen välityksellä Kukkian kanssa 32 km pitkän laivakulkukelpoisen reitin.

Konevoima tuli aikanaan ihmisen avuksi Kukkiallakin. Tätä ihmettä käytettiin höyrylaivoissa, joista ensimmäiset tulivat Kukkialle 1880-luvulla. Puutavaraa kuljetettiin sahoille, maitoa meijereihin. Laivoilla kuljettiin myös isolta Kukkialta Rautajärvenlahdelle, vaikka nykyisillä vedenkorkeuksilla tuntuu uskomattomalta, että esimerkiksi Lepsinsalmesta on päässyt lävitse laivalla. Eiväthän laivat tosin isoja olleet, mutta on niissä sentään jonkinlainen lasti tavaraa ollut.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Kulkuvälineenä Luopioisista Hämeenlinnaan ja Tampereelle höyrylaivalla oli suuri merkitys 1900-luvun parina ensimmäisenä vuosikymmenenä. Luopioinen- laiva kuljetti ihmisiä ja tavaraa vuosien 1910 ja 1930 välillä. Yhteys Kuhmalahden Tervalahdesta Orivedelle teki mahdolliseksi pääsyn rautatien varteen ja edelleen junalla Tampereelle. Luopioinen-laiva kulki myös väliä Aitoo – Pälkäne – Hämeenlinna lähes parin vuosikymmenen aikana aina 1930-luvulle saakka.

Ensimmäinen Kukkian höyrylaivoista oli veljesten Adolf ja Fredrik Kiutun omassa konepajassaan vuonna 1885 rakentama rautarunkoinen URHO, joka myytiin rushollari Heikki Riihimäelle Kuohijoelle. Isäntä tarvitsilaivaa maidon kuljetukseen Holjansillan ja Rautajärven meijereihin.

Tuon ajan Kuohijoen toinen laiva ILO toimi pitkään myös eräänlaisena matkustajalaivana, joka kuljetti väkeä sunnuntaisin Luopioisten kirkkoon kilpaillen matkalla nopeudesta kirkkoveneiden kanssa.

Kaiken kaikkiaan Kukkiajärven äänimaailmaa on elähdyttänyt kimeällä piippauksilla parikymmentä höyrylaivaa, viimeiset romutettiin 50-luvulla.

Kanavasuunnitelmia

Sotilaallisten ja taloudellisten näkökohtien edesauttamana suunniteltiin jo 1700-luvulla Päijänteen yhdistämistä Kukkian kautta Vanajaveden vesistöön.

 Vuonna 1924 asetettiin Luopioisissa erityinen toimikunta ajamaan Kukkian ja Kuohijärven yhdistämistä Hauhon vesistöön. 

Päijänne-yhteyden toteuttamista on suunniteltu ihan viime päiviin asti. Yleinen tekninen kehitys ja vesistön lisääntyvä merkitys vapaa-ajan vieton kannalta ovat kuitenkin tehneet erilaiset vesistöjen yhdistämishankkeet kannattamattomiksi.

Lähde:

Juhani Valanto
Korsteeni 21/2006 ja Kukkian Lehti 2008
Koko aineiston voi tilata Suomen Höyrypursiseura ry:stä, www.steamship.fi