Geokätketty Kukkia

Geokätköilyn voit aloittaa rekisteröitymällä sivustolle: https://www.geocaching.com ja etsimällä sieltä lähimpien kätköjen koordinaatit tai gps-pisteet.

Geokätköilyssä etsitään muiden geokätköilyharrastajien piilottamia geokätköjä. Apuna aarteenetsinnässä käytetään gps-laitetta tai karttaa. Älypuhelimen gps-toiminnolla pääsee hyvin alkuun. Geokätköilyä harrastetaan kaikkialla maailmassa, ja se sopii kaikenikäisille.

⁠⁠Geokätköt ovat tavallisesti vedenpitäviä rasioita, jotka sisältävät lokikirjaksi kutsutun vihon. Siihen harrastajat merkitsevät nimensä ja käyntipäivänsä.

Geokätkön koordinaatit ja muut tiedot, joita tarvitaan sen löytämiseksi, saa kätkökuvauksesta joltakin harrastuksen nettisivustolta. Kätköissä ei yleensä ole mitään mukaan otettavaa, mutta niissä saattaa olla ”matkalaisiksi” kutsuttuja esineitä, joita harrastajat siirtävän kätköstä toiseen. ”Matkalaisella” voi olla tavoitteena esimerkiksi jokin ulkomaan kohde.

Annettujen koordinaattien, kätkön tyyppitietojen ja maaston vaikeusasteen sekä muiden vinkkien avulla etsitään piilotettu rasia, joka sisältää lokikirjan. Käynti merkitään lokikirjaan ja etsinnän tulos kirjataan myös geocaching.com-nettisivuille

Hyvät ohjeet rekisteröitymiseen ja alkuun pääsemiseen löydät osoitteista: https://geokätköt.fi/ ja  https://www.luontoon.fi/geokatkoily

Kukkian seudulta löytyy kymmeniä geokätköjä. Ole hyvä, tässä niistä muutamia:

LUOPIOISTEN KIRKONROTTA

Koordinaatit tuovat sinut muistomerkille, joka on pystytetty talvi- ja jatkosotaan lähteneiden miesten kokoontumispaikalle. Muistomerkkilaatta on kiinnitetty Kukkian järvestä nostettuun kesopaateen. Keso tulee latinasta ja tarkoittaa reikäjuustoa. Kivi on ollut kalkkipitoinen ja kivestä on lionnut kalkki järven veteen ja kova kiviaines on jäänyt jäljelle.

LUOPIOISTEN LUMME

Aarre on kätketty Mikkelinmäen museoalueelle. Mikkelinmäen torpparimuseoalueella on 12 rakennusta, jotka on tuotu alueelle 1950-60 –luvulla eri puolilta Luopioisista. Rakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta; Hirvelän pirtti, 5 aittaa, tuulimylly, karjasuoja, savusauna, lato, riihi ja “Pappilan aitta”. Alueella on myös rautakautinen 3-kuppinen uhrikivi ja uhrilähde.

Ensimmäiset koordinaatit vievät sinut kunnantalon pihaan. Kunnantalon pääsisäänkäynnin yläpuolella on ikkuna, joka kuvaa lumpeenkukkaa, Pälkäneen kunnanvaakunassa on sama kukka.

ELÄMÄN KOREUS

Nimi tulee Eino Leinon runokokoelmasta Elämän koreus. Purkin paikkakin on juuri siellä.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Eino Leino vietti loppukesän 1914 Hella ja Sulo Wuolijoen vieraana Kukkian Ahosaaressa. Tarkoituksena oli viettää raitista ulkoelämää kaukana sodan uhkasta ja kapakoista. Ruotsinkielinen piikaflikka hoiteli siivous- ja muita keittiötöitä. Hellan kanssa käytiin rajuja keskusteluja maailman tilanteesta. Läheisessä salmessa asusteli Salmin Kalle sisarensa Aaltoskan kanssa. Aaltoska puhui ilman pilkkuja ja pisteitä ja kävi Einoltakin utelemassa naisasioita. Salmen Kalle salakuljetti miehille joskus ilolientä.

Kalastaja Penna kävi usein hakemassa Suloa kalareissuille, joihin Eino ei halunnut osallistua. Elämä saaressa oli kuitenkin leppoisaa ja teki hyvää runoilijalle. Ahosaaressa hän viimeisteli runokokoelmansa Elämän koreus. Eino, Mestari, ihastui Kukkiaan ikihyviksi.

Löydettyäsi purkin kiipeä hiukan ylemmäksi ja voit puiden lomitse nähdä lounaassa Ahosaaren.

TUPPIKOSKI

Kätkö Tuppikosken vanhan sahan raunioilla Rautajärvellä.
Kantolan saha toimi vesivoimalla Tuppikoskessa. Sen yhteydessä oli myös sähkölaitos, joka tuotti sähköä Kantolaan, Kantolan koululle ja Luopioisten osuuskaupalle. Kaarlo Pätiälältä sahan omistus vaihtui Rekolalle, sitten Pyykölle ja hänen jälkeensä ensin Matti Järviselle ja sittemmin Kalle Järviselle. Matti Järvisen aikana sahan nimi muutettiin Tuppikosken sahaksi. Siihen aikaan sähköä riitti, jopa Rauhamäkeen ja Saarijärvelle asti.
Saha on ns. vesisaha.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Voit pulahtaa virkistävälle uinnille kätköilyn lomassa, kunhan et ui lähelle patoa ja sen virtausta.

LINTUTORNI

Lintutorni on lähellä Luopioisten keskustaa. Sieltä on näkymä Mikkolan lahdelle. Kukkiajärven kirkkaissa vesissä asustaa kuikkia. Lisäksi voit nähdä tukkakoskeloita, telkkiä, härkälintuja ja tietysti muita tavallisia vesilintuja. Kesällä 2009 lintutornin lähellä olevassa ruovikossa pesi kurki.

TIINA-TONTTU

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Rölli-peikko on vuosina 1986–2001 tuotettu suomalainen lasten televisiosarja. Sarjaa kuvattiin alunperin Luopioisten Vohlisaaren maisemissa ja alueella kävi runsaasti päiväkoti- ja kouluryhmiä tutustumassa alueeseen. Sittemmin huonoon kuntoon päässeet rakennukset on purettu.

Yksi sarjan keskeisistä hahmoista oli Tiina-tonttu, Röllin paras kaveri. Tämä kätkö on sijoitettu lähelle niemenkärkeä, jossa ennen sijaitsi Tiina-tontun mökki. Kätkö sijaitsee pienessä saaressa., Jonne pääsee helposti jaloin.

VANHA KALKKIKAIVOS

Kaivoksen historiasta on vasta vähän asiakirjatietoa, mutta esim. 1600-luvun puolesta välistä on tieto, jonka mukaan kuohijokilaisia on kielletty myymästä kalkkia Haikasta muualle kuin Hämeenlinnan linnan palon jälkeiseen korjaukseen.

Maaperän kalkkiperäisyyden takia myös alueen kasvillisuus on harvinaista näillä seuduilla.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Alueelle on opastus Sappee-Kouhijoki tieltä nro 3201. Loppumatka n. 200 m on pientä polkua.

PUUTIKKALAN KIRKKOVENEET

Kätkö on piilotettu Pälkäneen Puutikkalan kylään. Koordinaatit tuovat kirkkovenevajalle, jossa ovat Ahti I (rakennettu 1896) ja Ahti II (rakennettu 1988). Ahti II:lla soudetaan edelleen kirkastussunnuntaina Luopioisten kirkolle.

UKONKIVI

Ukonkivi on suuri siirtolohkare Puutikkalan kyläkaupan lähistöllä.

Kivelle ei saa kiivetä, mutta kyläläiset ovat kunnostaneet polun kiven ympäri. Paikka on Puutikkalan kylän keskustassa Isomäen kaakkoispuolella.
Rekolan talon pihalla olevan suuren kiven keskellä olevassa halkeamassa on perimätiedon mukaan poltettu kuolleiden vaatteet ja ruumiinoljet.

Toisen tarinan mukaan kiven päältä olisi julistettu jumalansanaa, minkä takia kiveä sanotaan myös Ukonkirkoksi tai Ukonsaarnakiveksi.

VANHA OSUUSKAUPPA

Kätkö sijaitsee rakennuksessa jota aloitettiin rakentaa vuonna 1929 Luopioisten Osuuskaupalle. Rakennuksen valmistuttua siinä aloitti Osuuskaupan myymälä, jossa myytiin elintarvikkeita ja kulutustavaroita. Osuuskaupan jälkeen liiketiloissa jatkoi Osuusliike Voima, joka myöhemmin muuttui Siwaksi. Vuonna 1989 kiinteistö myytiin ja se siirtyi yksityisomistukseen. Tämän jälkeen tiloissa aloitti sekatavarakauppa, joka on toiminnassaan yhä nykyäänkin. Tätä sekatavarakauppaa on aikojen saatossa kutsuttu tavarataivaaksi ja jopa Rautajärven matkailunähtävyydeksi.

KUOHIJOEN SILTA

Ehkä kaunein paikka Kuohijoen keskustassa on juuri tämä silta.

Täältä voit seurata vesilintujen elämää ja usein sillan alittaa myös veneilijöitä. Sillalla on yleensä rauhallista, mutta älä etsi kätköä Unikeon päivänä. Silloin siellä on juhlat ja tapana on, että Unikeko hyppää sillalta..’

SAHANIEMEN RAUNIOT

Rautajärvellä on aikoinaan sijainnut monta sahaa, jotka toivat elinvoimaa alueelle. Sahojen kannattavuuden mahdollisti lähiympäristön laajat talousmetsät, joiden ansiosta raaka-ainetta oli reilusti saatavilla. Kuitenkin ajan saatossa, metsätöiden koneistuttua ja teiden parannuttua, on suurin osa sahoista joutunut lopettamaan toimintansa kannattamattomana. Tämä kätkö olkoon muistona yhdelle näistä sahoista.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Auto kannattaa jättää läheisen laivalaiturin parkkipaikalle ja jatkaa tästä kävellen kätkölle. Kätkölle päästäkseen täytyy kulkea metsikössä 150-200 metriä. Reittivalinnallasi on suuri vaikutus reitin pituuteen ja vaikeuteen. Kätkö on mahdollista löytää myös talvella, vaikka lumi ja pimeys haittaavatkin löydettävyyttä huomattavasti.

TERVAPESÄ

Annetuissa koordinaateissa sijaitsee nuotiosaari. Jossain lähellä nuotiopaikkaa on piilossa kätkö…

Kukkiajärvellä on useita nuotiopaikkoja veneilijöille. Paikat ovat valikoituneet mitä todennäköisimmin upean ympäröivän luonnon mukaan. Tämäkin nuotiopaikka on upean näköinen kalliorantoineen, josta voi vaikka pulahtaa veteen lämpimänä kesäpäivänä. Kukkiajärveltä tullessa upeat kapeikot ovat silmiähivelevän kauniita.

Kätkö on sijoitettu saareen, mutta ei aivan nuotiopaikan lähelle. Idea on etsimisessä. Kätkö on suunniteltu siten, että ehkäpä jopa perheen pienimmätkin voisivat sen löytää. Samalla, kun aikuiset valmistelevat nuotiota, voivat lapset etsiskellä kätköä.

TAIKINAMARJA

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Kätkö kuuluu Mökkikukat-sarjaan, joka esittelee Kuohijoella esiintyviä kukkia.

Mökkiä hankkiessamme emme aavistaneetkaan, miten monipuolinen kasvisto kalkkipitoisessa maassa kasvaa.