Kuusamamittari
Luopioisten nimikkohyönteinen
Leimo Kangas
Julkaistu Sydän-Hämeen lehdessä 7.7.2020
Näihin aikoihin kesästä on hyvä kirkastaa mieliin, mitä luonnossa tapahtuu: Luopioisten nimikkohyönteiseksi valittu perhonen, kuusamamittari, on nyt todetusti lennossa aikuisena kuoriutuneena kotelostaan. Vain ani harva Luopioisissa edes tuntee lajin, koska se on huomattavan paikoittainen ja vain harvinaisena pienessä osassa Etelä-Suomea esiintyvä kuusamalehtojen laji.
Kuusamamittari nimikkohyönteisenä täydentää symbolisesti paikallisuudessaan erinomaisesti Luopioisten vanhan kunnan alueen hienoa luontoympäristöä, jossa alueen luonnonarvojen kruununa on järvenä Kukkia, tunnustettuna Euroopan tasoisesti Natura 2000 -suojelustatuksella.
Oli Euroopan luonnonsuojeluvuosi 1995, ja silloin piti kuntien erityistä suojeluvuotta huomioiden nimetä muun muassa kunnan nimikkohyönteinen. Luopioisten kunnanhallituksen kokouksessa pitkäaikainen Kuohijoen perhostutkija Arto Tyrni esitti kuusamamittaria Luopioisten nimikkohyönteiseksi ja valtuusto hyväksyi päätöksen. Luopioisten paikallisen ja melkoisen hyvin selvitetyn hyönteisluonnon kannalta päätös oli osuva, vaikkei perhoslaji ole kaikille meille lajin elintavoiltaan helposti havaittavissa.
Luopioisten ensi löydön kuusamamittarista teki 5.7.1956 allekirjoittanut 12-vuotiaana Luopioisten kesäasukkaana ja perhostutkijan alkuna Kukkian Iso-Vekunan saaresta kesäisenä keskiyönä yölennosta perhoshaavilla, harvinaisena yllätyksenä. Sittemmin lajia on löytynyt muutamia yksilöitä Kuohijoelta ja Rautajärveltä tukien Luopioista perhosen merkittävänä esiintymispaikkana.
Kuusamamittari, tieteelliseltä nimeltä Apeira syringaria, on suuren ruotsalaisen luonnontutkijan Linnaeuksen 1758 hyönteistieteelle uutena kuvaama laji. Kaunisvärinen, mittariperhoseksi suurehko aikuinen lentää vain öisin juhannuksesta heinäkuun lopulle. Laji lentää erittäin harvoin edullisena vuonna toisena sukupolvena syyskuussa. Arto Tyrnillä on harvinainen lajin syyshavainto vuodelta 1988 Luopioisista Kuohijoelta, alkujaan toinen löytöhavainto Suomesta. Perhosen toukka elää tyypillisesti lehtokuusamalla ja laji talvehtii toukkavaiheessa pienehkönä.
Luopioisten kuusamalehtojen säilyminen luontoympäristöinä on lajin esiintymisen ja paikallisen säilymisen kulmakivi Luopioisten nimikkohyönteiselle. Yleisesti hyönteiset ovat osaltaan ja moninaisesti tarkasti hyviä luontoympäristömme hyvinvoinnin kuvaajia.
Lehtokuusama
Kuusamamittari elää kuusamaa kasvavissa rehevissä, avoimissa metsiköissä sekä niittyjen ja peltojen reunamilla. Sen toukat elävät kuusamapensailla, varsinkin meillä luonnonvaraisella lehtokuusamalla.
Punaiset marjat ovat kitkeriä ja myrkyllisiä niin kuin kuusamien marjat yleensäkin.
Luopioisten kasvisto / Lehtokuusama:
Lehtokuusama on Luopioisten alueella yleinen pensas.
Se on alueen lehtoalueilla hyvin runsas, mutta harvinaistuu ja vähenee nopeasti karummille maille siirryttäessä alueen pohjoisosissa. Myös sen kasvustot pienenevät maaperän karuuntuessa tai kuusikon varjostuksen lisääntyessä.
