Ostoskorisi on tyhjä!
Lasikuituveneiden kierrätyskampanja

Kukkian alueen lasikuituhylkyjen kierrätyshanke kesällä 2025
Ilmoita lasikuituvenehylystä!
Luontokeskus käynnistää heinäkuun 1. päivänä kahden viikon mittaisen kampanjan. Kutsumme Kukkiajärven vesistöalueen asukkaat tarkkailemaan ympäristöään ja ilmoittamaan maastoon jätetyistä hylätyistä lasikuituveneistä.
Tiedon ilmoittaminen vie aikaasi noin 5 minuuttia.
Toimi näin:
1. Ota kuva hylystä
2. Mene Suomen ympäristökeskuksen Rosgis-verkkopalveluun https://rosgis.syke.fi/.
3. Valitse: ‘Ilmoita havainto’
4. Etsi kartalta oikea kohta (jos sallit selaimellesi paikkatiedon, pitäisi oikean paikan löytyä helposti – muutoin joudut zoomailemaan karttaa hieman), klikkaa nastan kuvaketta, se merkkaa paikan
5. Valitse ‘Kukkiajärven hylätyt lasikuituveneet’
6. Vastaa lomakkeen muutamaan kysymykseen.
– Huom. Kerro tarkkaan missä vene sijaitsee myös tekstilaatikkoon. Karttatieto ei aina anna täsmällistä paikkaa!
KIITOS!
Seuraavaksi hanke selvittää hylyn omistajan tai vie paikalle ilmoituksen siitä, että ellei omistaja ota yhteyttä, vene viedään lokakuussa kierrätykseen.
Eteläisen Pirkanmaan Leader-toimijan Pirkan Helmen myöntämä rahoitus riittää 30 hylyn keräämiseen ja toimittamiseen Kuusakoski Oy:lle. Kuusakoski käyttää lasikuidun energian ja sementtiteollisuuden raaka-aineiden tuotantoon. Jos oma lasikuituveneesi on jäänyt pois käytöstä, sen voi viedä Luopioisten jäteasemalle. Pirkanmaan jätehuolto veloittaa jätemaksun veneen koon mukaan, soutuveneen maksu on 47 euroa.
Lisätietoja ja kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla venehylyt@gmail.com tai soittaa Leena Ilmola, puh. 040 5454265
Hankkeen taustaa
Kukkian Luontokeskus käynnisti 15.4.2025 lasikuituveneiden kierrätys-hankkeen. Tavoitteena on, että talkoovoimin kerätään 30 hylkyä pois järviluontoa saastuttamasta hyötykäyttöön. Hyvin hoidettu lasikuituvene on kestävä, eikä siitä nykytiedon mukaan huolellisesti hoidettuna ole vaaraa ympäristölle. Sensijaan rannoille hylätyt tai rikkonaisena käytetyt lasikuituveneet aiheuttavat mikromuovi- ja lasisirpalepäästöjä.
Helppohoitoiset ja halvat lasikuituveneet syrjäyttivät puuveneet 1970-luvulla. Nyt näistä koko kansan veneistä on syntymässä jäteongelma. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan Suomessa voi poistua vuosittain käytöstä 10 000 lasikuituvenettä[1].
Brightonin yliopiston tutkijaryhmä on jo useita vuosia tutkinut lasikuituvahvisteisten muoviveneiden vesistövaikutuksia. Veneiden huoltotelakoiden ja satamien vesistöistä on löydetty mikromuovipäästöjä, jotka rikastuvat vesien eliöstön ravintoketjuissa[2]. Vasta vuonna 2024 Corinna Ciocan tutkimusryhmä julkisti tutkimustulokset, joiden mukaan lasikuitu on mikromuovia suurempi ympäristöongelma. Lasikuitumatto hioutuu vedessä nanokokoisiksi lasinsiruiksi, jotka nekin päätyvät kalojen ravintonaan käyttämiin eliöihin[3].
Lasikuitu on materiaalina suhteellisen uusi. Ensimmäinen lasikuituvene valmistettiin USA:ssa vuonna 1942 ja lasikuidun käyttö suomalaisissa soutuveneissä alkoi vasta 1960-luvulla[4]. Koska ongelma tulee vastaan vasta lasikuituisen veneen noin noin 50 vuoden mittaisen elinkaaren loppuvaiheessa, ei ilmiötä ole aiemmin huomattu tutkia.
Harvat veneet hävitetään asianmukaisesti. Jäteasemille kuljettaminen vaatii kalustoa ja lisäksi veneen hävittäminen maksaa. Ihanteellisinta olisi kierrättää vanha vene teollisuuden raaka-aineeksi, mutta se ei ole aina veneen omistajalle mahdollista ja on kallimpaa kuin paikallisen jätehuollon maksu.
[1] https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/17993/nbnfioulu-202106158289.pdf;jsessionid=8229A32DC9E65B4A26599A58FE1AAD60?sequence=1
[1] https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165410
[2] Ciocan, C., Kristova, P., Annels, C., Derjean, M., & Hopkinson, L. (2020). Glass reinforced plastic (GRP) a new emerging contaminant-First evidence of GRP impact on aquatic organisms. Marine pollution bulletin, 160, 111559.
[3] Ciocan, C., Annels, C., Fitzpatrick, M., Couceiro, F., Steyl, I., & Bray, S. (2024). Glass reinforced plastic (GRP) boats and the impact on coastal environment–Evidence of fibreglass ingestion by marine bivalves from natural populations. Journal of hazardous materials, 472, 134619.
[4] https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/17993/nbnfioulu-202106158289.pdf;jsessionid=8229A32DC9E65B4A26599A58FE1AAD60?sequence=1
Maaliskuun auringossa kiiltelevä venehylky luonnonsuojelualueella Pälkäneen Kurkijärven rannassa. Muovi on vuosien saatossa jo murentunut luontoon, nyt pinnassa näkyvä kuitu on hajoamassa lasinsiruiksi

Tiivis asiantuntijatietopaketti käynnistystilaisuudesta 15.4.2025 klo 12.00
12.00 Avaus
12.05 Käytöstä poistuvat lasikuituveneet – valtakunnallinen ymäristöhaaste
Henna Rinne, Ympäristöministeriö https://kukkialle.fi/wp-content/uploads/2025/06/H.-Rinne-15.4.2025-Kaytosta_poistetut_lasikuituveneet_Kukkia_-15.4.2025_Rinne.pdf
12.20 Lasikuitu – ongelma alueelliselle jätehuollolle
Satu Kuutti, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
12.35 Lasikuidun kierrättäminen hyötykäyttöön
Jarkko Lahti, Kuusakoski Oy https://kukkialle.fi/wp-content/uploads/2025/06/J.-Lahti-Kuusakoski-Oy-15.4.2025.pdf
12.50 Muovijäte luonnossa – Rosgis-tietokanta kerää tietoa
Anna-Riina Mustonen, Suomen Ympäristökeskus https://kukkialle.fi/wp-content/uploads/2025/06/Rosgis_lasikuituvenehylyt-Mustonen.pdf
13.05 Hankkeen toteutusaikataulu